Voimaantumista ja emansipaatiota : työntekijöiden käsityksiä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta ja selviytymistä tukevasta työstä

Abstract

Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, millä tavoin monikulttuurista väkivaltatyötä tekevät työntekijät näkevät maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan ja selviytymistä tukevan työn. Tavoitteenani on lisätä tietämystä siitä, kuinka työntekijöiden erilaiset käsitystavat maahanmuuttajanaisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta ovat yhteydessä väkivaltatyön sisältöihin ja tavoitteisiin.

Tutkimukseni paikantuu työntekijöiden puheessaan rakentamiin tulkintoihin parisuhdeväkivallasta ja selviytymistä tukevasta työstä. Teemahaastatteluin kerätyn aineiston informantteina toimivat yhdeksän monikulttuurisessa yhdistyksessä työskentelevää ja monikulttuurista väkivaltatyötä tekevää työntekijää. Tutkimukseni yhtenä taustaoletuksena on käsitys todellisuuden kaksinaisesta luonteesta, jossa todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa samanaikaisesti sisältäen suhteellisen vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapoja. Analyysimenetelmänä sovellan Goffmanin vuorovaikutukseen pohjautuvasta kehysanalyysistä rakennettua tulkintakehyksen käsitettä, jolla pystytään analysoimaan työntekijöiden käsityksiä tietystä aiheesta.

Analyysiosiossani esittelen kaksi toisistaan poikkeavaa, mutta työntekijöiden puheessa samanaikaisesti käytettyä tulkintakehystä. Voimaannuttavassa tulkintakehyksessä parisuhdeväkivalta määrittyy asiakkaiden yksilöllisissä elämäntilanteissa, joita työntekijät pyrkivät puheessaan ymmärtämään. Parisuhdeväkivallan yhteisenä seurauksena nähdään itsetunnon ja toimijuuden väheneminen. Toiminnan tavoitteena pidetään naisten yksilökohtaisena prosessina tapahtuvaa voimaantumista, jonka avulla naisten nähdään kasvattavan omaa toimijuuttaan, päätösvaltaansa ja itsetuntoaan. Emansipatorisessa tulkintakehyksessä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta määrittyy sukupuolittuneeksi ilmiöksi, jota ylläpidetään ja oikeutetaan patriarkaalisilla rakenteilla. Työntekijöiden puheessa naiset ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan uudessa yhteiskunnassa. Selviytymistä tukeva työ näyttäytyy rakenteellisia tekijöitä murtavana, muuttavana ja tiedostavana toimintana. Kummassakin tulkintakehyksessä puhutaan väkivallan kulttuurisista tekijöistä, jotka tuovat tulkintakehyksien sisältöön oman lisäjuonteensa.

Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että maahanmuuttajien parisuhdeväkivaltaa ja selviytymistä tukevaa työtä käsitetään työntekijöiden puheessa tulkintakehyksien avulla, joissa on samankaltaisuuksia aikaisempiin väkivaltatyöstä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan parisuhdeväkivaltaan liittyy tilannekohtaisia, rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota selviytymistä tukevassa työssä. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja selviytymistä tukeva työ näyttäytyvät kahdessa tulkintakehyksessä sekä yksilöllisiä että sukupuolittuneita rakenteellisia tekijöitä huomioivaksi.

The oral interpretations that the care workers make of domestic violence and the work that supports survival can be seen as the basis of my research. Nine care workers working in a multicultural association participated in theme interviews and the interviews were used as the material for this research. One of the presumptions of my research is the split nature of reality. Reality is constructed in social interaction but yet at the same time it contains a lot of already established ways of thinking and acting. As a method of analysis I use an applied version of Goffman’s Frame Analysis, which has earlier been used in studies that emphasize the importance of the interviewees own interpretations of the discussed theme.

In my analysis I present two different, but in the care workers’ talk simultaneously occurring, construal frames. In the construal frame of empowerment intimate partner violence was constructed through individual experiences and life situations that care workers were trying to understand. The care workers experienced that as a direct result of intimate partner violence the self-esteem and activity of the immigrant women decreased. The aim of the work was to empower women by increasing their own abilities to act, their own decision making power and their self-esteem. In the construal frame of emancipation intimate partner violence was seen as inequality of power between women and men which was born out of the patriarchy of gendered power constructions. In the care workers’ talk the immigrant women are unknowing of their own rights and possibilities in their new society. The work that supports survival was seen as work that can break and change structural factors. In both construal frames the care workers speak about the cultural factors of violence.

The results of the research indicate that care workers use different construal frames when they interpret violence against immigrant women. These construal frames have similarities with earlier research about violence work. Violence against immigrant women connects to cultural, structural, gendered and individual level which needs to be taken into consideration in the work that supports the women’s survival. The construal frames in this study combine these different factors as two larger entities that emphasize individual empowerment and structural emancipatory action.