9-vuotiaiden dyslektikkojen ja normaalisti lukevien aivojen sähköiset vasteet puheääniärsykkeisiin ohimolohkolle paikantuvan lähteen näkökulmasta

Abstract

Puheen prosessoinnin ongelmia on esitetty yhdeksi neurokognitiiviseksi riskitekijäksi dysleksian kehittymiselle. Näitä ongelmia on mahdollista tutkia EEG-menetelmän avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) näkyisikö 9-vuotiaiden lasten ERP:issä tyypillisesti havaitut P1-N250-vastekuvio, MMN ja T-kompleksi, 2) havaittaisiinko nämä samat komponentit ohimolohkolle paikantuvan lähteen lähdepaikka-aalloissa ja 3) näkyisikö lähdepaikka-aalloissa eroja dyslektisten ja tyypillisesti lukevien lasten välillä. EEG-data kerättiin 147 lapselta (30 dyslektikkoa, 57 tyypillisesti lukevaa riskilasta, 60 kontrollilasta) 128-elektrodisella verkolla. Ärsykkeinä käytettiin kahta luonnollisesti tuotettua epäsanaa /ata/ ja /atta/, jotka esitettiin oddball-paradigmassa 610 millisekunnin välein.

P1-N250-, MMN- ja T-kompleksivasteet olivat selkeästi näkyvissä ERP-aaltomuodoissa. P1-N250-vastekuvio näkyi myös ohimolohkolle paikantuneen lähteen tangentaalisen orientaation lähdepaikka-aalloissa. Radiaalisen orientaation lähdepaikka-aalloissa esiintyi T-kompleksin Tb-vaste. MMN-vastetta ei havaittu lyhyen eikä pitkän ärsykkeen kohdalla. Ryhmät erosivat ärsykkeiden ajallisten piirteiden prosessoinnissa ja tämä oli nähtävissä eroina N250-vasteissa: dyslektikoilla ja tyypillisesti lukevilla riskilapsilla havaittiin suuremmat N250-vasteet kuin kontrolliryhmällä.

Tulokset osoittavat, että epätyypillisyydet dyslektikoiden ja tyypillisesti lukevien riskilasten puheen prosessoinnissa ovat havaittavissa yhä 9 vuoden iässä. Nämä epänormaaliudet tuskin ovat kuitenkaan ainoa palanen dysleksian kehityksessä. Lisätutkimustietoa dysleksian neurokognitiivisista riskitekijöistä tarvitaan dysleksian ilmiön ymmärtämiseksi sekä varhaisten ja tehokkaiden tunnistus- ja tukimenetelmien kehittämiseksi.

Problems in speech processing have been suggested as one of the neurocognitive risk factors contributing to the development of dyslexia. These problems can be studied with the EEG method. The goal of this research was to examine 1) if the typically seen P1-N250-pattern, MMN and T-complex were observable in 9-year old children's ERPs, 2) if the same components could be seen in the source waveforms of a temporal source and 3) if there were differences in these source waveforms between children with dyslexia and typical readers. The EEG data was collected from 147 children (30 dyslexic, 57 typically reading risk children, 60 control children) with a 128-electrode net. The stimuli chosen were two naturally produced pseudowords /ata/ and /atta/ which were presented in an oddball-paradigm with an interstimulus interval of 610 ms.

Prominent P1-N250, MMN and T-complex patterns could be observed in the ERP waveforms. The P1-N250-complex was also seen in the source waveforms of the tangential orientation of the temporal source. The source waveform of the radial orientation showed a Tb-response. MMN could neither be seen for the short nor for the long speech stimulus. Groups differed in the processing of the stimuli's temporal characteristics which could be seen as differences in the N250-waveforms with dyslexic and typically reading risk children having bigger N250-responses than the control group.

The results show that dyslexic and typically reading risk children continue to have atypicalities in their speech processing even at the age of 9. However, these abnormalities are likely to be just one piece of the puzzle concerning the development of dyslexia. Further research on the neurocognitive risk factors of dyslexia is needed for the understanding of the dyslexia phenomenon and for the improvement of methods to identify and support the dyslexic children early in their development in an effective manner.