Kieleen kätketty katolisuus : suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuri
Ruotsin valtakunnassa reformaatio tapahtui esivallan määräyksestä. Muutoksessa oli kyse vallasta ja politiikasta, ei niinkään uskonnosta. Tutkimuksessa reformaatio käsitetään esivallan pyrkimykseksi vaihtaa katoliset tavat ja uskonnollisen kielen merkitykset luterilaiseksi. Tämä pyrittiin suorittamaan tapojen kriminalisoinnin ja kansanopetuksen kautta. Rahvaan käyttämää uskonnollista kieltä analysoimalla tutkitaan millainen oli suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuri ja miten reformaatio vaikutti siihen. Tutkimuksessa uskonnon kautta tarkastellaan laajasti varhaismodernia paikallisyhteisöä, sen kulttuuria sekä siinä tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksessa päälähteenä käytetään kansanrunousaineistoa. Aineisto on syntynyt ja kehittynyt suullisesti vuosisatojen saatossa, 1800-luvulta alkaen se on kirjattu talteen. Aineistosta on löydettävissä erilaisia kulttuurisia kerrostumia. Semioottisen lähestymistavan avulla pureudutaan runoudesta mahdollisesti löytyvään katoliseen symbolimaailmaan ja sen merkityksiin. Näin havainnoidaan sitä, miten reformaatio vaikutti rahvaan käyttämään uskonnolliseen kieleen.
Lähdeaineistosta on löydettävissä katolisia viitteitä, jotka pääasiallisesti käsittelevät pyhimyksiä. Pyhimyshahmoja tutkimalla voidaan havaita, että osaan pyhimysten merkityksistä reformaatio vaikutti vähän, toisiin enemmän. Lisäksi aineistosta voidaan löytää muuta kulttuurista materiaalia, joka henkii katolista uskontoa.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että reformaatio vaikutti verrattain vähän suomalaisen rahvaan kansanuskontokulttuuriin. Rahvaan uskontokulttuuri jatkui lähes samanlaisena sekä reformaatiota edeltäneenä että sen jälkeisenä aikana. Luterilaisuus ei korvannut katolisuutta, sen sijaan reformaation jälkeen rahvaan uskonto oli sekoitus pakanallisuutta, katolisuutta sekä luterilaisuutta. Rahvas valitsi uskoinnoista sen, joka parhaiten täytti heidän uskontarpeensa. Voidaan sanoa, että rahvaan usko oli käytännöllistä ja tilannesidonnaista.
...
Alternative title
Suomalainen reformaation jälkeinen kansanuskontokulttuuriKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710)
Kuha, Miia (Jyväskylän yliopisto, 2016)In this dissertation, I study the observance of holy days among the peasantry in the early modern province of Savo, located on the eastern periphery of the Swedish kingdom (today Eastern Finland). I examine the practices, ... -
Tähtäin idässä : suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa
Pimiä, Tenho (Jyväskylän yliopisto, 2009)Vuosina 1941-1944 toteutettiin Suomen idästä miehittämillä alueilla lähihistoriamme laajin suomenheimoiseen kulttuuriperintöön kohdistuneista hankkeista. Lyhyessä ajassa tiedemiesten onnistui kerätä merkittävät kokoelmat ... -
Metafora : ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin
Harvilahti, Lauri (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) -
Pyhät puut Kansanrunousarkiston aineistossa 1909-1939
Malinen, Bettina (2015)Pro gradu-tutkielmani aihe on pyhät puut Kansanrunousarkiston aineistossa 1909–1939. Tavoitteeni oli tutkimusta aloittaessani saada lisää tietoa pyhiin puihin liittyvästä perinteestä ja selvittää arkistoaineistosta mitä ... -
Luther and Biopower : Rethinking the Reformation with Foucault
Lindholm, Samuel; Di Carlo, Andrea (Copenhagen Business School, 2024)In this article, we propose an alternative Foucauldian reading of Martin Luther’s thought and early Lutheranism. Michel Foucault did not mention the Reformation often, although he saw it as an amplification of pastoral ...