Show simple item record

dc.contributor.authorLatvala-Koistiola, Johanna
dc.date.accessioned2013-02-22T11:15:38Z
dc.date.available2013-02-22T11:15:38Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1254189
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40977
dc.description.abstractTutkin Götan hovioikeuteen lähetettyjä lapsenmurhatapauksia Jönköpingin ja Kronobergin lääneistä aikavälillä 1648 – 1681. Työssä käytetyt alkuperäislähteet koostuvat Götan hovioikeuden tuomiokirjoista, joihin kuuluvat sekä hovioikeuden antamat päätökset että Jönköpingin ja Kronobergin kihlakunnanoikeuksien hovioikeudelle lähettämät puhtaaksi kirjoitetut eli renovoidut tuomiokirjat. Tutkimusajalla lapsenmurha määriteltiin naimattoman naisen suorittamaksi aviottoman lapsen murhaksi. Rikos yhdistettiin kiinteästi seksuaalisen kanssakäymisen kontrolloimiseen. Lapsenmurhan tuntomerkkeinä pidettiin sitä, että nainen oli laittoman sukupuolisuhteen lisäksi salannut raskautensa ja synnyttänyt salassa. Lapsenmurhaoikeudenkäynteihin johtaneiden tapausten kautta pyritään saamaan kokonaiskuva ajalle tyypillisistä ajatusmalleista ja toimintatavoista. Lapsenmurhajuttujen avulla valotetaan 1600-luvulla vallinneita asenteita ja käytänteitä. Kiinnostuksen kohteena ovat maallisen ja hengellisen esivallan sekä paikallisyhteisöjen luomat käyttäytymisen rajat sekä niin sanottujen tavallisten ihmisten ajattelutavat, joita voidaan pitää tyypillisinä 1600-luvun smoolantilaisella maaseudulla eläneille ihmisille. Lapsenmurhasta syytetyn naisen käyttäytymistä pyritään ymmärtämään toimijanäkökulman ja gender-näkökulman avulla. Lapsenmurhat tulivat oikeuden käsittelyyn, kun esiaviollinen parinmuodostus oli jotenkin mennyt pieleen. Rahvas hyväksyi esiaviolliset suhteet, ja saattoi myös suhtautua aviottoman lapsen synnyttämiseen ja kuolleen keskosen kätkemiseen myötämielisesti esivaltojen eriävistä mielipiteistä huolimatta. Vasta kun sekä paikallisyhteisön jäsenet että esivaltojen edustajat olivat vakuuttuneita siitä, että syntien sovittamista vaativa rikos oli tapahtunut, laittomaan sukupuolisuhteeseen syyllistyneet nainen ja mies vietiin käräjille. Tyypillisesti lapsenmurhasta tuomittiin kuolemaan ensimmäistä kertaa raskaaksi tullut naimaton nainen tai piika, joka oli aloittanut suhteen naimattoman miehen tai rengin kanssa. Lapsen kuolema johtui yleensä vahingosta, ja siitä ettei nainen ollut ymmärtänyt olevansa raskaana, koska raskauteen ja synnyttämiseen liittyi salailu paikallisyhteisön naisten keskuudessa. Kuolleen lapsen synnyttänyt nainen ei tiennyt, mitä ruumiille olisi tullut tehdä. Epäonnistuneen synnytyksen paljastaneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisemmin oikeudessa, kuin naisiin jotka salasivat tapahtuneen täysin. Naisen asema sekä sosiaalinen status yhteisössään vaikuttivat siihen, miten luotettavana paikallisyhteisö piti naisen kertomusta tapahtuneesta. Jos tuomio ei sopinut rahvaan käsitykseen tapahtuneesta, se anoi syytetylle naiselle armoa. Lapsenmurhatapauksen naisten tuomiot olivat ankarampia kuin miesten tuomiot, koska esivaltojen mielestä naiset olivat syyllistyneet sekä seksuaalirikokseen että sen jälkien peittelyyn. Miehet taas olivat syyllistyneet pelkästään seksuaalirikokseen. Miesten tuomitsemista vaikeutti hänen usein parempi asema yhteisössään sekä isäntien valta kotitaloutensa piirissä eläneisiin henkilöihin.fi
dc.format.extent152 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherlapsenmurha
dc.subject.otherpaikallisyhteisö
dc.subject.otheresivallat
dc.subject.otherrahvas
dc.subject.otherSmoolanti
dc.subject.other1600-luku
dc.subject.othertuomiokirjat
dc.subject.othertoimintatavat
dc.subject.otherajatusmallit
dc.subject.otherJönköpingin lääni
dc.subject.otherKronobergin lääni
dc.titleLapsenmurhatapaukset aikansa kuvastajina : rahvaan ja esivaltojen toimintatavat ja ajatusmallit 1600-luvun jälkipuoliskon smoolantilaisessa paikallisyhteisössä
dc.title.alternativeRahvaan ja esivaltojen toimintatavat ja ajatusmallit 1600-luvun jälkipuoliskon smoolantilaisessa paikallisyhteisössä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201302221258
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.date.updated2013-02-22T11:15:39Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.yso1600-luku
dc.subject.ysolapsenmurha
dc.subject.ysopaikallisyhteisöt
dc.subject.ysotuomiokirjat
dc.subject.ysoraskaus
dc.subject.ysosynnytys
dc.subject.ysoSmoolanti
dc.subject.ysoJönköpingin lääni
dc.subject.ysoKronobergin lääni
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record