Show simple item record

dc.contributor.authorForsman, Hanna
dc.date.accessioned2013-01-16T11:26:28Z
dc.date.available2013-01-16T11:26:28Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1241962
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40710
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lapsen ruokavalintojen, itsesäätelykyvyn ja perheen sosioekonomisen aseman välisiä yhteyksiä. Suomalaisten lasten ruokailutottumukset eivät aiempien tutkimusten mukaan vastaa ravitsemussuosituksia. Epäterveellisen syömisen seurauksena monet terveysongelmat, kuten ylipaino, ovat yleistyneet myös lapsilla. Nykypäivän obesogeenisessä elinympäristössä oman syömisen säätely ja houkutusten vastustaminen on tärkeää, mutta haastavaa. Itsesäätelykyky on psyykkinen resurssi, joka on monissa aikaisemmissa tutkimuksissa liitetty parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvän itsesäätelykyvyn omaavien henkilöiden on esitetty syövän terveellisemmin. Monissa tutkimuksissa myös sosioekonomisella asemalla on havaittu selvä yhteys terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin. Korkeampaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat ovat alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvia terveempiä monilla eri mittareilla mitattuna. Tutkimuksen aineistona käytettiin elektronisilla kyselylomakkeilla kerättyä kansainvälisen TEMPEST – hankkeen suomalaista tutkimusaineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 825 10–16 -vuotiasta vastaajaa eri puolelta Suomea. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinneilla ja yhteyden tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khii-toiseen –testillä. Lapsen ruokavalintojen ja itsesäätelykyvyn sekä perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen ruokavalintojen välisen yhteyden tarkastelua jatkettiin logistisella regressioanalyysillä. Perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen itsesäätelykyvyn yhteyden tutkimisessa käytettiin varianssianalyysiä. Tutkimustulosten mukaan lapsen itsesäätelykyvyllä on selvä yhteys ruokavalintoihin. Yhteys itsesäätelykyvyn ja ruokavalintojen välillä oli tilastollisesti merkitsevä lähes kaikissa tutkituissa ruokaryhmissä. Ei-suositusten mukaiset ruokavalinnat olivat pääosin yleisimpiä niillä lapsilla, jotka kuuluivat alimman itsesäätelykyvyn omaavaan kolmannekseen. Ei-suositusten mukainen syöminen oli pääsääntöisesti sitä yleisempää, mitä alempaan sosioekonomiseen luokkaan vastaajan perhe kuului. Perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen itsesäätelykyvyn välinen yhteys ei ollut tässä tutkimuksessa yksiselitteinen. Perheen sosioekonomisen aseman yhteys lapsen itsesäätelykykyyn ei ollut tilastollisesti merkitsevä Khii-toiseen testien perusteella. Sitä vastoin varianssianalyysissä itsesäätelykyvyn alimmat keskiarvot sijoittuivat sekä tytöillä että pojilla ja ala- ja yläkoululaisilla alimpaan sosioekonomiseen luokkaan. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lasten terveellisemmän syömisen tukemisessa. Hyvästä itsesäätelykyvystä ja sen tietoisesta kehittämisestä voi olla hyötyä ympäristön epäterveellisten ruokahoukutusten hallinnassa.fi
dc.description.abstractThe aim of this study was to assess the associations between children’s eating habits, self-regulation and family’s socioeconomic status. According to previous studies the eating habits of Finnish children aren’t healthy enough. As a result of unhealthy eating, many health problems, such as overweight, are common even in children. Living in the obesogenic environment makes resisting temptations especially important but also challenging. Self-regulation is a resource that has been linked to better health and well-being in previous studies. It is possible that good self-regulation enables individuals to eat healthier. Many studies have also linked socioeconomic status to health. Better socioeconomic status is usually associated to a healthier life. The data of this study was part of the international TEMPEST –study and was collected by questionnaire with structured questions. Total of 825 Finnish children aged 10 to 16 years from all over Finland answered this questionnaire. The associations between the three different factors were tested by cross-tabulations and statistical significances were analyzed by the Chi-square test. The logistic regression was used for further analyzing the association between children’s food choices and self-regulation as well as family’s socioeconomic status and children’s food choices. The association between family’s socioeconomic status and children’s self-regulation was analyzed by variance analysis. The results showed that there is a clear association between self-regulation and children’s eating habits. The association was statistically significant in almost all of the food groups which were studied. In general, children with the lowest values in self-regulation ate less healthy. Unhealthy eating was more common in children belonging to low SES-families. In this study, the association between family SES and children’s self-regulation was not clear. The association was not statistically significant in cross-tabulations, but according to the variance analysis the children with the lowest self-regulatory values were those belonging to the low-SES families. The results of this study can be used in helping children eat healthier. Good self-regulatory skills and efforts in improving self-regulation can be useful in overcoming the temptations around us.en
dc.format.extent65 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherlapset
dc.subject.otheritsesäätelykyky
dc.subject.otherruokavalinnat
dc.subject.othersosioekonominen asema
dc.titleLapsen ruokavalinnat, itsesäätelykyky ja sosioekonominen asema : TEMPEST-kyselyn tuloksia
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201301161064
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.date.updated2013-01-16T11:26:28Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysolapset
dc.subject.ysoravitsemus
dc.subject.ysoitsesäätely
dc.subject.ysoruoka
dc.subject.ysososioekonominen asema
dc.subject.ysoterveys


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record