Vertauskuvat osana maanalaisia poliittisia lentolehtiä sortovuosina 1899-1903

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan Suomessa ensimmäisellä sortokaudella ilmestyneiden maanalaisten lentolehtien sisältämää vertauskuvallisuutta. Työn alkuperäislähteinä on käytetty poliittisen funktion omaavia lentolehtiä, pienpainatteita. Lentolehdet olivat luonteeltaan venäläisvastaisia ja niissä sortokauden oikeustaistelua edustaneet rintamat kävivät kiivasta kamppailua keskenään siitä, miten helmikuun manifestin mukanaan tuomiin venäläisiin asetuksiin oli suhtauduttava.

Viholliskuvaus ja isänmaallinen paatos kulkevat työssäni rinta rinnan punaisena lankana, limittäisinä diskursseina. Tutkimusote on laadullinen ja siinä määrin aatehistoriallinen, että tavoitteena on etsiä vertauskuvien takaa Suomen kansan yhteistä sortokautista mentaliteettia. Työni poikkitieteellinen luonne avautuu historian, teologian, psykologian ja kirjallisuudentutkimuksen kautta. Lentolehdet ovat perinteisiä, poliittisia historiantutkimuksen lähteitä. Käytän tutkimuksessani Raamattua lentolehtien rinnalla alkuperäislähteenä etsien lentolehtien ja Raamatun välisiä kytköksiä. Psykologia näkyy niin Suomi-äidin hahmossa kuin syvyyspsykologisessa analyysissa. Kirjallisuudentutkimukseen liittyvät intertekstuaalinen lähestymistapa, tekstien vertauskuvien erilaisten kulttuuristen merkitysten avaaminen ja kaunokirjalliset teokset interteksteinä.

Tutkimukseni sisältää kuusi samanarvoista käsittelylukua, jotka pohjautuvat lentolehdistä erittelemiini vertauskuvaryhmiin. Ensin muodostetaan Suomi-äiti mielikuvien hahmona ja kansanruumiina. Häneen ympärilleen on rakennettavissa kaikki muu lentolehtien vertauskuvallinen aines. Sitten tarkastellaan Suomi-taloa, kansan muodostamaa yhteiskuntarakennusta. Tämän jälkeen analysoidaan luontoon liittyviä vertauskuvia niin talonpoikaisesta kuin kansallisromanttisesta näkökulmasta. Loppupuolella käsitellään saatanallisuutta viholliskuvauksessa sekä suoria raamattukytköksiä lentolehtien valittu kansa- kuvauksissa. Viimeinen luku käsittelee Helmi Krohnia, jonka kirjoittamaa lentolehteä käytän työssäni runsaasti ja siksi haluan antaa hänelle kasvot. Muuten lentolehtien kirjoittajat on tarkoituksella jätetty anonyymeiksi Yhdistän biografian ja syvyyspsykologian keinoin Helmi Krohnin elämänkontekstit sortokautiseen Suomi-äitiin ja ajan suomalaisiin mentaliteetteihin.