A key to Hong Kong's future? : the transfer of sovereignty over Hong Kong in the British parliamentary debates of 1988-1990

Abstract

Hongkongin vallansiirto (1997) asetti Iso-Britannian ja Kiinan haasteelliseen tilanteeseen, jossa kahden kulttuurisesti ja poliittisesti hyvin erilaisen maan tiiytyi tehdä yhteistyota alueen vaurauden siiilyttämiseksi sekh 1980-luvun alussa alkaneen siirtymakauden aikana että tulevan kiinalaishallinnon alla. Tilannetta väritti historiallinen painolasti; erityisesti keisarillisen Kiinan 1800-luvun puolivalin oopiumisodissa kokemat tappiot, joiden seurauksena Hongkong päätyi brittilaisen imperiumin haltuun. Tämä Kilnan kommunistiseen vallankurnoukseen (1949) saakka kestänyt aika, joka tunnetaan Kiinassa nimellh “noyryytyksen vuosisata”, hankaloitti sii rtymäkauden yhteistyOti. Tämä tutkimus keskittyy siirtymhkauden puolivhliin, I 980—90-lukujen taitteeseen, jolloin tehtiin Hongkongin kannalta olennaisia poliittisia ja lainsäidännöl1isiä ratkaisuja. Näitä olivat muun muassa Hongkongin tulevan “perustuslain” säätäminen, demokraattisen reformin paalinjojen asettaminen sekä muutokset Iso-Britannian kansalaisuusjärjestelmaan. Ajankobdan merkittävyytta Iisiisi myös osaltaan sekä Kiinan että Iso-Britannian sisäiset poliittiset kehitykset; Kiinan taloudellinen (sekä osittain poliittinen) reformi ja Margaret Thatcherin paäministerikauden päiittyminen vuosikymmeneri taitteeseen. Yksittäisista tapahtumista Iso-Britannian ja Kiinan suhteeseen vaikutti erityisesti kiinalaisen opiskelijaliikkeen tukahduttaminen 1989 ja sitä seurannut konservatiivinen käänne Kiinan sisapolitiikassa. Tutkimuksessani tarkastelen Iänsimaisen ja kiinalaisen poliittisen yhteistyon haasteita Britannian parlamentin puheenvuorojen kautta. Tarkoituksena on selvittää, millaiset kulttuuriset konventiot vaikuttivat maiden suhteeseen sekä parlamentaarikkojen puheeseen Kiinasta ja Hongkongista. Vaikka tutkimuksessani keskeistä on länsirnaalainen näkökulma ja siihen Iiittyvät ajatusmallit, pyrin myös syventämään tilanteen syy-seuraussuhteita valottamalla Kiinan ja kiinalaisten suhtautumista Hongkongiin ja Iso-Britanniaan tutkimuskirjallisuuden kautta. Metodologisesti lähestymistapani keskittyy paitsi parlamentin sisäiseen dynamiikkaan myos toiseuden merkitykseen poliittisessa puheessa. Olennaista on Quentin Skinnerin teoria puheesta poliittisena tekona j a intentiosta sen takana, parlamentaarisen puheen yleisosuhde sekä kulttuuristen konventioiden vaikutus poliittiseen puheeseen.