"I neighter advocate nor give up" : tutkimus "uuden vasemmiston isän" poliittisesta tyylistä
Authors
Date
2008Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Lisensiaatintutkimukseni käsittelee Herbert Marcusen poliittisen toiminnan tyyliä. Keskityn Frankfurtin koulun kriittisen teorian edustajana ja uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien isähahmona suosioon nousseen Marcusen poliittiseen agentuuriin hänen intellektuaalisen ee-toksensa ymmärtämisen perspektiivistä. Marcusen suoran toiminnan aktivismia enemmän tut-kielmani painottaa poliittisen kielenkäytön avulla yhteiskunnalliseen muutokseen ja uuden va-semmiston muotoutumiseen vaikuttamaan pyrkinyttä ”teoreettista aktivismia”. Intellektuaalista eetosta ja disipliiniä ilmentäneen poliittisen tyylin intentioiden ja motiivien tulkitsemisen suh-teen korostan vaatimusta ymmärtää kriittisen teorian ja negatiivisen filosofian marcuselaisia sovelluksia. Poliittinen tyyli merkitsee valintoja osallistumisen ja sitoutumisen kysymysten, projektiivisten ajatteludisipliinien seuraamisen, poliittisen agentuurin representoimista koske-van harkinnan suhteen, eikä sen ymmärtäminen onnistu pelkästään yksittäisten keskustelujen puheenvuoronomaisuuteen keskittyvän retorisen luennan avulla. Väitän, että Marcusen tapauk-sessa intellektuaalisen poliittisen tyylin vaarinoton avulla voidaan lähestyä usein hänen teoreet-tisen kuivaan asiantuntijamaisuuden ja antiretorisuuden verhoon piilotettua retoriikkaansa. Var-sinkin Marcusen poliittisessa kieliopissa ilmenevän, ”deklaratiiviseksi tosiasiaretoriikaksi” ni-mittämäni retorisen otteen teoria- ja käsitepolitikoiva voimankäyttö kytkeytyy, ei pelkästään grafemaattisilta stylistiikoiltaan vaan myös laaduiltaan, intentioiltaan, ja motiiveiltaan, Marcu-sen käsitykseen kriittisen teorian käytännöllisestä intellektuaalisesta disipliinistä.
Marcuse yritti politisoida kriittisen teorian ohjelman ja suhtautumisasenteen osaksi uuden va-semmiston subversiivista käytäntöä. Tämän hän yritti tehdä tyylillä, joka noudattelisi hänen omaa käsitystään kriittisen intellektuellin yhteiskunnallisesta roolista ja toimijuudesta. Perspek-tivististä luentaani johdattelevina ensiaskeleina toimivat intellektuaalihistoriasta, teorioilla ja käsitteillä politikoinnista sekä puhumalla tekemisen kielifilosofisista teorioista räätälöimäni tulkinnat, jotka määrittelevät tutkimustemperamenttini tekstuaalisia kohdealoja ja luentaorien-taatioita. Lukutapani on tutkimuskohteelleni spesifi sovellus, jonka avulla pääsen tarkastele-maan Frankfurtin koulun traditioon tukeutuvien ajattelijoiden poliittisen toiminnan ominaislaa-tuisuutta sekä esittämään, etteivät politiikan tutkijoidenkaan hehkuttamat yksittäiset ja kankeat metodologiset praktiisit ole kovin tarpeellisia ainakaan tämän tradition poliittista tyyliä käsitte-leviin kysymyksiin syvennyttäessä.
...


Metadata
Show full item recordCollections
- Lisensiaatintyöt [490]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Emansipaation kriittinen teoreetikko" : Herbert Marcusen poliittinen ajattelu kriittisen teorian edustajana ja uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien kiistanalaisena isähahmona
Lepistö, Antti (2007)Tutkimuksessani tarkastelen Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian edustaja Herbert Marcusea 1960-luvun lopun länsimaisen uuden vasemmiston opiskelijaradikaalien kiistel-tynä isähahmona. Hahmottelen saksalaisen kriittisen ... -
Vai pelkkää retoriikkaa? 11, Uusia kaikuja, välähdyksiä ja heijastuksia : poimintoja poliittisen ajattelun ja kielen muutoksista
Kronlund, Anna; Lepistö, Antti (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
Kritiikin lupaus : näkökulmia Frankfurtin koulun kriittiseen teoriaan
Moisio, Olli-Pekka (Jyväskylän yliopisto, 1998) -
Kriittinen teoria ja Marx
Pekkola, Mika; Huttunen, Rauno (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
Mediaatioita : fenomenologisen marxismin mahdollisuus
Niemelä, Mikko (2013)Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, onko fenomenologian ja marxismin synteesi mahdollista. Käsittelen 1930-luvun taitteen Herbert Marcusen fenomenologista marxismia esimerkkinä synteesin mahdollisuudesta. Näiden perinteiden ...