Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHanhikoski, Emmi
dc.date.accessioned2012-11-07T10:33:21Z
dc.date.available2012-11-07T10:33:21Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1234183
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40183
dc.description.abstractPerheen rooli hoivan tarjoajana on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Perinteisesti perheet muodostuivat useammasta sukupolvesta, ja perheyhteisö kasvatti lapset ja hoiti vammaiset ja ikääntyneet usein loppuun saakka. Kehitysvammaisten ihmisten kohdalla perhe on perinteisesti, vaihtoehtojen puutteessa, tarjonnut tarvittavan hoidon ja hoivan. Elinikäinen huolenpito ja oman lapsen hoivaaminen on yhteiskunnassa nykyisin hyvin epätyypillinen perhe-elämän muoto: ikääntyviä vanhempia hoidetaan kotona yleensä suhteellisen lyhyen aikaa, ehkä joitakin vuosia, mutta kehitysvammaista lasta hoidetaan kotona useita vuosia, jopa useita vuosikymmeniä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kehitysvammaisen lapsen vanhempien mahdollisuuksia tehdä valintoja tilanteessa, jossa kehitysvammainen henkilö asuu vanhempiensa luona. Tavoitteena oli kartoittaa, mikä merkitys julkisilla erityispalveluilla on kehitysvammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen vanhemmille. Tutkimuksen aineistona käytettiin kvantitatiivista aineistoa (N = 87), joka oli koottu haastattelemalla jyväskyläläisten kehitysvammaisten vanhempia strukturoitua haastattelua käyttämällä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kehitysvammaperheille arjen sujumista ajatellen tärkeintä on lähipiirin eli lähisukulaisten, ystävien ja naapurien tarjoama apu. Palveluja pidettiin myös tärkeinä, mutta arkipäivän jaksamista ajatellen lähipiirin merkitys oli suurempi. Valtaosa vanhemmista oli kokenut saaneensa kehitysvammaiselle lapselleen liian vähän palveluja. Palvelujen tarjontaa suurempi tarve tuli esiin ikääntyvien ja yksinhuoltajavanhempien perheissä, sekä vaikeimmin kehitysvammaisten perheissä. Yksilölliset palveluntarpeet edellyttävät paitsi yksilöllistä palvelujen suunnittelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös mahdollisuutta tarjota yksilöllisiä palveluja. Sosiaalityön näkökulmasta kiinnostavaksi teemaksi oli asiakkuus: kehitysvammaisen asuessa vanhempiensa luona erityishuollon sosiaalityön asiakkaana on kehitysvammaisen henkilön sijaan kehitysvammainen henkilö perheineen. Asiakkuuden hahmottaminen perhelähtöisesti edellyttää jonkinlaista asenne- tai näkökulman muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Silloin työn tavoitteena on yksilön, tässä tapauksessa kehitysvammaisen ihmisen hyvinvoinnin sijaan perheen hyvinvointi. Perheiden asiakkuus kehitysvammapalveluissa johtuu perheenjäsenen kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammapalvelujen asiakkuus ei ole tietoinen, haluttu valinta. Kehitysvammaisuutta ei ole mahdollista poistaa lääkityksellä tai kuntoutuksella, mutta sosiaalityön keinoin perhettä voi auttaa löytämään voimavaransa elämäntilanteessa, jossa yhden perheenjäsenen ominaisuus ei ole muutettavissa.fi
dc.format.extent66 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherekologinen teoria
dc.subject.otherekososiaalinen sosiaalityö
dc.titleArjessa apuna? : vanhempien kokemuksia erityishuollon palvelujen merkityksestä arjen sujumisessa
dc.title.alternativeVanhempien kokemuksia erityishuollon palvelujen merkityksestä arjen sujumisessa
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201211072875
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.date.updated2012-11-07T10:33:22Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysokehitysvammaisuus
dc.subject.ysoperheet
dc.subject.ysolapsiperheet
dc.subject.ysokehitysvammahuolto
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysoBronfenbrennerin ekologinen teoria
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.en


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot