Haja-asutusalueen jätevesikysymys Keski-Suomessa : arvot, asenteet ja vapaamatkustajuus

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueen jätevesikysymystä Keski-Suomessa. Kiinnostuksen kohteena on ihmisten suhtautuminen vuoden 2004 alusta voimaan tulleeseen jätevesiasetukseen. Kirjallisuuskatsaus muodostaa teoreettisen viitekehyksen. Siinä tarkastellaan vesistöjen tilaa, jätevesiasetuksen sisältöä sekä arvojen ja asenteiden merkitystä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Erityisessä tarkastelussa on asenteiden ja toiminnan välinen ristiriita, josta usein käytetään termiä vapaamatkustajuus. Empiirisessä osiossa tutkitaan Keski-Suomen haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesimenetelmiä sekä ihmisten suhtautumista jätevesiasetukseen. Tutkielman tarkoituksena on saada tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta syntyneen asetuksen vastaanottamisesta sekä ymmärtää asetukseen liittyvää problematiikkaa. Tutkimusote on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin vuoden 2004 aikana kahdella lomakehaastattelulla. Kyselyjen kohteena olivat Keski-Suomen 122 vesiosuuskuntaa sekä 641 Korpilahden alueella sijaitsevaa kiinteistöä, jotka valittiin satunnaisotoksella viemäriverkostoon kuulumattomista kiinteistöistä. Lomakehaastatteluiden vastaukset on muutettu tilastolliseksi materiaaliksi SPSS-ohjelman avulla. Tilastollisen tarkastelun lisäksi tutkimuksessa on analysoitu yksittäisiä, vapaisiin kenttiin kirjoitettuja kommentteja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kiinteistöjen jätevesijärjestelmät ovat melko vanhoja. Halukkuus liittää kiinteistö viemäriverkostoon oli vähäistä ja sitä perusteltiin useimmiten pitkillä välimatkoilla ja kustannuksilla. Ympäristömyönteisen asennoitumisen ja ympäristövastuullisen toiminnan välillä havaittiin ristiriitoja. Jätevesiasetus herätti negatiivisia tuntemuksia, koska sen ei katsottu huomioivan riittävästi paikallisia olosuhteita. Ennen asetuksen voimaantuloa ei käyty riittävästi arvokeskustelua. Siksi ei huomattu, että lähiympäristön yhteisölliset arvot olivat ristiriidassa poliittisen päätöksenteon seurauksena syntyneen asetuksen kanssa. Normatiivista säätelyä tarvitaan, jotta yksilöt saadaan sitoutettua toimintaan, mutta jätevesiasetus ei tarjonnut yksilöille riittävästi sanktioita ja kannustimia. Myöhemmin jätevesiasetus on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja kritiikkiä.