Hajun sosiologiaa? : ympäristösosiologinen tapaustutkimus jätepuiston lähiasukkaiden riski- ja haittakokemuksista

Abstract

Tämän tapaustutkimuksen tehtävänä on selvittää kymenlaaksolaisen Ekopark - yrityspuiston lähialueen asukkaiden haittakokemuksia ja riskikäsityksiä syksyllä 2007 kerätyn aineiston valossa. Ekopark on Anjalankosken Keltakankaalla sijaitseva jätteiden kierrätykseen ja loppusijoitukseen erikoistunut yrityspuisto. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten Ekoparkin lähiasukkaat suhtautuvat siihen, että he asuvat jätepuiston läheisyydessä, ja miten se heijastuu heidän haitta- ja riskikokemuksissaan. Ilmiötä tarkastellaan niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tutkimus on suoritettu tilaustutkimuksena ja kyseessä on sen viimeinen teoreettinen loppuraportti. Tutkimuksen näkökulma on ympäristösosiologinen. Teoreettinen viitekehys pyrkii hyödyntämään saksalaisen sosiologi Niklas Luhmannin järjestelmäteoreettista ajattelua, jossa yhteiskunnan ymmärretään muodostuvan kommunikaatiosta. Näin ollen tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita lähiasukkaita havainnoimalla ja haastattelemalla tuotetusta haittoja ja riskejä koskevasta kommunikaatiosta. Tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty lomaketutkimuksena ja haastatteluin. Ensimmäisen aineiston muodostaa syksyllä suoritettu lomaketutkimus, joka lähetettiin kaikkiin lähialueeksi rajatun alueen kotitalouksiin (400 kpl). Palautuneita lomakkeita oli 160, joten vastausprosentiksi muodostui 40. Lomaketutkimuksen lisäksi alueella suoritettiin 15 teemahaastattelua niiden asukkaiden keskuudessa, joiden tiedettiin olleen tekemisissä Ekoparkin kanssa. Määrällistä aineistoa esitellään lähinnä deskriptiivisellä tasolla ja laadullista aineistoa teemoitellen. Aineiston valossa näyttää siltä, että alueen asukkaat ovat kokeneet haittoja erityisesti alueen hajuihin liittyen. Asukkaiden keskuudessa voi sanoa esiintyvän vastustusta, mutta ei järjestäytyneessä muodossa. Pikemminkin tulokset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat alueen toimintaan kriittisesti mutta sen vakiintumiseen sopeutuen. Keskeisin tutkimuksellinen tavoite oli alueen asukkaiden todellisten mielipiteiden selvittäminen, sillä alueen asukkaista ei oltu aiemmin tehty kattavaa tutkimusta. Tutkittu ilmiö pyritään myös kytkemään järjestelmäteoreettiseen käsitteistöön sekä eräisiin luottamuksesta ja riskistä käytyihin teoreettisiin pohdintoihin monimutkaistamatta kysymyksenasettelua kuitenkaan liiaksi.