Paras tapa olla nainen : vapaaehtoisesti lapsettomien naisten puheenvuoroja

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista naiseutta vapaaehtoisesti lapsettomat naiset rakentavat itsestään. Kulttuurimme liittää äitiyden ja hoivaavuuden naiseuteen kuuluviksi ominaisuuksiksi. Tämän tutkielman tarkoitus on antaa ääni ja määrittelyvalta niille naisille, jotka jättävät vapaaehtoisesti lapset hankkimatta. Millaista kuvaa rakentaa itsestään nainen, joka kieltäytyy perinteisestä naisen roolista äitinä ja hoivaajana? Aineistoni muodostuu kahdeksasta syvähaastattelusta. Haastateltavat olivat iältään 28 - 41-vuotiaita heteroparisuhteessa eläviä naisia, jotka ovat tehneet tietoisen päätöksen jäädä lapsettomiksi. Sitoudun työssäni sosiaaliseen konstruktivismiin, koska katson, että todellisuus on sosiaalisesti ja kielellisesti rakentunut. Määritelmät ja kategoriat syntyvät kielen käytön avulla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Analysoin keräämääni aineistoa diskurssianalyysin keinoin, koska etsin haastateltavien tuottamia puhetapoja. Tuloksena on kolme diskurssia vapaaehtoisesti lapsettomasta naisesta. ”Tavallisen nainen” diskurssissa haastateltavat tuottavat puhetta tavallisesta naisesta, joka elää normaalia aikuisen naisen elämään. Tavallisen naisen diskurssissa haastateltavat puhuvat niitä negatiivisia stereotypioita vastaan, joita vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin liitetään. ”Vapaa ja itsenäinen nainen” puhetapa kertoo niistä henkisistä ja ruumiillisista vapauksista, jonka lapseton elämäntapa mahdollistaa. Äitiys puolestaan nähdään ahtaana tilana, joka uhkaa naisen itsenäisyyttä. ”Edistyksellinen nainen” diskurssissa vapaaehtoisesti lapsettomat naiset näyttäytyvät yhteiskuntakriittisinä ja vallitsevat naiseuden kategoriat kyseenalaistavina. Vapaaehtoisesti lapsettomat naiset kieltäytyvät luonnon heille asettamasta tehtävästä uuden elämän synnyttäjinä. Tämä tutkielma pyrkii osaltaan venyttämään naiseuksien kategoriaa ja tekemään naiseudesta tilavamman, äitimyytistä vapaan paikan toteuttaa itseään.