5.-6.-luokkalaisten oppilaiden sosiaaliset taidot ja kiusaaminen koulussa ja liikuntaharrastuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alakoulun 5.–6.-luokkalaisten oppilaiden sosiaalisia taitoja ja kiusaamista koulun ja liikuntaharrastuksen ympäristöissä. Mittasimme oppilaiden koulun ja liikuntaharrastuksen sosiaaliset taidot empatia-, yhteistyö- ja itsesäätelytaitojen osa-alueissa, jotka muodostettiin faktorianalyysillä Greshamin ja Elliottin SSRS-C –itsearviointilomakkeen pohjalta. Koehenkilöiksi valitsimme alakoulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaita, joilla oli vähintään yksi liikuntaharrastus. Aineisto kerättiin Pohjois-Savossa ja Varsinais- Suomessa. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 124 oppilasta, joista 70 olivat tyttöjä ja 54 olivat poikia. Ryhmien välisiä eroja analysoitiin t-testillä, koulun ja liikuntaharrastuksen osioiden eroja vertailtiin osioanalyysillä sekä muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin Spearmanin järjestyskorrelaatio-kertoimella. Sosiaalisissa taidoissa löytyi eroja tyttöjen hyväksi. Neljässä kuudesta sosiaalisten taitojen osa-alueista tytöt arvioivat sosiaaliset taitonsa poikia paremmiksi. Kiusaamisen osalta pojat toimivat kiusaajana tyttöjä useammin, mutta kiusaamisen kohteeksi joutumisessa ei ollut sukupuolten välillä eroa. Koulussa kiusattiin huomattavasti enemmän kuin liikuntaharrastuksessa ja yleisimmät kiusaamismuodot koulussa olivat tyttöjen osalta nimittely, syrjiminen ja juoruilu, kun taas poikien yleisimmät kiusaamismuodot olivat nimittely, lyöminen ja syrjiminen. Koko otoksessa sosiaaliset taidot olivat käänteisesti yhteydessä kiusaamiseen, eli hyvät sosiaaliset taidot omaava oppilas ei toiminut kiusaajana tai häntä ei kiusattu. Sosiaaliset taidot ja kiusaaminen ovat yhteydessä ympäristöön ja sen takia on tärkeää tarkastella oppilaan sosiaalista toimintaa myös muualla kuin kouluympäristössä.