Monikulttuurisuus ja kulttuurinen kompetenssi sosiaalityössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvata sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja käsityksiä monikulttuurisesta sosiaalityöstä ja siinä tarvittavasta kulttuurisesta kompetenssista. Ilmiötä tutkitaan sosiaalityöntekijöiden monikulttuuriseen kompetenssiin liittyvien osa-alueiden kautta, joita tässä tutkimuksessa ovat sosiaalityöntekijöiden monikulttuurisuuteen liittyvät ammatilliset tiedot kokemukset ja asenteet. Monikulttuurinen kompetenssi nähdään tässä tutkimuksessa osana sosiaalityöntekijöiden ammatillista osaamista. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa ja tutkimukseen osallistui kymmenen sosiaaliasemien eri toimipisteissä työskentelevää sosiaalityöntekijää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineistossani monikulttuurisen sosiaalityön asiantuntijuus tuli esiin kuvauksissa työn arjesta ja työn tarkoituksesta. Monikulttuurinen sosiaalityö näyttäytyi tämän tutkimuksen perusteella useammin ongelmina ja haasteina kuin positiivisina kokemuksina. Keskeisemmät monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat aiheutuivat kieliongelmista ja kulttuurieroista. Sosiaalityöntekijän monikulttuurisen kompetenssin tarkastelussa haastatellut sosiaalityöntekijät jakautuivat antamiensa vastausten perusteella kahteen ryhmään: kulttuuritietoisiksi sosiaalityöntekijöiksi ja tasa-arvoisuutta painottaviksi sosiaalityötekijöiksi. Kulttuuritietoiset sosiaalityöntekijät käyttivät kulttuurisensitiivisiä työtapoja, kun taas tasa-arvoisesti asennoituneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan kaikille asiakkaille tuli tarjota samat palvelut. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä suhtautui myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta joidenkin sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen maahanmuuttajiin oli muuttunut kielteisemmäksi ammatillisen kokemuksen myötä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalityöntekijöiden monikulttuuriset valmiudet olivat kehittyneet täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen myötä, koska sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen koulutukseen ei ollut sisältynyt monikulttuurisuusopintoja. Tutkimus osoittaa, että monikulttuurisuuskoulutukselle on tarvetta, sillä sosiaalityöntekijät kokivat omat monikulttuuriset valmiudet työskentelyyn maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa puutteellisiksi. Sosiaalityön koulutusta järjestävien yliopistojen tulisi huomioida monikulttuurisen sosiaalityön tarpeet, jotta sosiaalityöntekijöiksi opiskelevat saisivat riittävät valmiudet kohdata monikulttuurisuuden tuomat haasteet sosiaalityössä.