Äitinä uusperheessä
Tekijät
Päivämäärä
2009Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten uusperheiden äidit kertovat äitiydestään
uusperheessä, sekä millä tavalla äitimyytit ja kulttuuriset mallit ovat läsnä uusperheiden äitien
kertomuksissa.
Aineisto koostuu Kaksplus -lehden ja Meidän Perhe -lehden lehtiartikkeleista, joissa uusperheiden
äidit puhuvat vanhemmuudesta ja äitiydestään, sekä neljästä uusperheen äidin haastattelusta.
Lehtiartikkeleita valikoitui tutkimukseen yhteensä yhdeksän. Neljä artikkelia Kaksplus -lehdestä ja
viisi artikkelia Meidän Perhe -lehdestä. Nämä yhdeksän lehtiartikkelia sisältävät yhteensä
seitsemäntoista eri uusperheen äidin puhetta. Haastattelut ja lehtiartikkelit yhteen laskettuna aineisto
käsittää kaksikymmentäyksi uusperheen äidin puheenvuoroa.
Analyysissa on käytetty teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimuksen teemat valikoituivat tutkimuksen
teoriasta ja aineistosta ja niitä ovat tunnesiteet ja vanhemmuus, uusperheen pelisäännöt, aika ja
ikätekijät, sekä äitipuoleuteen liittyvät odotukset. Teemoittelun pohjalta nousi mahdollisuus
muodostaa uusperheen äidistä mahdollisimman laaja tyyppi. Tämän tutkielman laaja tyyppi on
yhteenveto siitä, miten aineiston uusperheiden äidit näkivät äitiytensä uusperheessä. Olennaista
laajalle tyypille on, että se on mahdollinen vaikkeikaan sellaisenaan todennäköinen.
Tämän tutkimuksen tuloksista nousee esille, että uusperheen äitien suhde lapsipuoliin on erilainen
kuin heidän suhteensa biologisiin lapsiin. Myös vanhemmuus ja auktoriteetti lapsipuolia kohtaan
koetaan erilaisena. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä se, että uusperheiden äidit korostavat
biologisten vanhempien ensisijaisuutta lasten elämässä. Tutkimuksen tulosten mukaan uusperheiden
äidit pitävät tärkeänä oman roolinsa ja auktoriteetin löytämistä uusperheessä, mutta kokevat ettei se
ole mahdollista ilman puolison tukea tai perheen selkeitä yhteisiä pelisääntöjä. Aineiston
uusperheiden äidit kertoivat kaipaavansa uusperheen vanhemmuudesta kulttuurisia malleja, jotta he
tietäisivät mitä heiltä uusperheessä odotetaan. Tulosten mukaan uusperheiden äidit kokevat huolta
biologisista lapsistaan. Äidit ovat huolissaan siitä osaavatko he antaa tarpeeksi aikaa biologisille
lapsilleen uusperheessä. Ajan myötä äitiyden uusperheessä ei aineiston mukaan kuitenkaan juuri
katsottu poikkeavan äitiydestä yleensä. Aika oli sellainen asia, joka näyttää yhdistävän kaikkia
kertomuksia. Ilkeä äitipuoli -myytti vaikuttaa uusperheiden äitien yritykseen olla mahdollisimman
hyviä äitipuolia. Myytti ainoista ”oikeista” biologisista ja rakastavista vanhemmista, aiheutti
aineiston äideille puolestaan sen, että kertoessaan äitiydestä uusperheessä äidit varoivat astumasta
biologisten vanhempien varpaille.
Tuloksista käy myös ilmi, että kielteisistäkin tunteista uskalletaan puhua. Uusperheen haasteista ja
ongelmista huolimatta tutkimuksen uusperheiden äidit kokevat äitiytensä uusperheessä pääosin
myönteisenä. Uudistuneet kulttuuriset mallit, kuten ”uusi isyys” ja uudet perhemuodot, vaikuttavat
myönteisesti äitiyden kokemiseen uusperheessä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Äitipuolen identiteetin rakentaminen uusperheessä
Murtorinne-Lahtinen, Minna (Jyväskylän yliopisto, 2011) -
"Luonnottomassa roolissa" : sisällönanalyysi uusperheiden äitipuolten kokemuksista
Vähäsalo, Monica (2018)Tarkastelen tutkielmassani sitä, millaista on olla uusperheen äitipuoli. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat äitipuolen roolin muodostumiseen ja millaisia roolikonflikteja äitipuolet kokevat. ... -
Stepmothers in narratives : negotiations on relatedness
Murtorinne-Lahtinen, Minna; Jokinen, Kimmo (Policy Press, 2018)This study contributes to the existing stepmother research by focusing on interaction as an aspect of stepmother identity construction. Accordingly, identity is seen as negotiated through interaction with other family ... -
Stepmothers’ constructions and negotiations of belonging
Murtorinne-Lahtinen, Minna; Jokinen, Kimmo (Routledge, 2020)Applying a narrative approach and symbolic interactionist frame of reference, this study examines how Finnish stepmothers in their written narratives construct and negotiate their belonging. Belonging is a relevant concept ... -
Isyys uusperheissä
Motturi, Teija (2016)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää uusperheellisten miesten kokemuksia isyydestä. Uusperheen isyyteen voi kuulua kolmiuloitteinen asema, jos mies toimii samaan aikaan isänä, etä-isänä ja isäpuolena uusperheen lapsille. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.