Suomen valtion taiteelle osoittama rahoitus ja siitä käyty keskustelu sanomalehdissä vuosina 1925-1929
Authors
Date
2009Access restrictions
Tutkimuksen kohteena on Suomen valtiohallinnon taiteelle osoittama rahoitus vuosien
1925–1929 aikana. Aihetta lähestytään kahta erilaista lähdemateriaalia ja analyysitapaa
hyväksikäyttäen. Valtion budjettien avulla pyritään ensin luomaan tilastollinen kuva
valtion taiderahoituksen muodoista, määristä sekä kohdentumisesta. Tilastoista saatua
kuvaa pyritään syventämään tutkimalla kriittisen diskurssianalyysin avulla kolmen aikakauden
sanomalehden – Helsingin Sanomien, Suomen Sosialidemokraatin sekä Ilkan
– taiderahoitusta käsitteleviä artikkeleita. Kriittisen diskurssianalyysin avulla analysoidaan
erityisesti sanomalehtien luomia representaatioita taiteen julkisesta rahoituksesta.
Tilastoihin nojautuva tutkimus osoittaa, että valtion taiteelle antama julkinen tuki tapahtui
selvästi julkisen talouden marginaalissa. Marginaalisuus ei tarkoittanut vain tuen
määrällistä osuutta, vaan taloudellinen tuki pyrittiin myös maksamaan julkisen talouden
vakinaisen menotalouden ulkopuolelta, lähinnä raha-arpajaisia hyväksikäyttäen. Rahoitustilastoista
nousevaa taiderahoituksen kuvaa voi luonnehtia myös käsitteillä staattinen
ja elitistinen. Rahalliset avustukset menoarviossa nimittäin jaettiin ainoastaan korkeakulttuurin
eri osa-alueille; kirjallisuudelle, kuvaamataiteelle, säveltaiteelle, rakennustaiteelle
sekä näyttämötaiteelle. Käsitys menoarviossa pysyy myös varsin muuttumattomana
1920-luvun lopulla.
Kriittiseen diskurssianalyysiin pohjautuvassa analyysiosiossa olen hahmotellut neljä
erilaista taiteen julkista rahoitusta käsittelevää diskurssia; sivistys-, suomalaisuus-, tasaarvo-
sekä rahoitusdiskurssin. Niistä jokainen tarkastelee ja representoi taiteen julkista
rahoitusta eri tavalla. Nämä diskurssit pyrkivät luomaan voimakkaasti positiivisia representaatioita
julkisesta taiderahoituksesta; negatiiviset merkinnät sijoittavat sanomalehdissä
selvästi marginaaliin. Kaikista kolmesta tutkimuksen kohteena olevasta sanomalehdestä
on löydettävissä kaikki tutkimuksessa hahmotellut diskurssit. Diskurssien
hierarkia on kuitenkin kiinni sanomalehden sijainnista 1920-luvun loppupuolen puoluepoliittisessa
kentässä. Sanomalehdistä diskurssianalyysin kautta hahmotellut julkisen
taiderahoituksen representaatiot luovat tilastoihin verrattuna aiheesta toisenlaisen kuvan;
taiderahoitus ei näytä marginaaliselta, vaan keskustelut nivoutuvat tiiviisti aikakauden
muihin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [21541]