Persoonallisuuden ja oppimistyylin välinen yhteys

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrittiin selvittämään onko persoonallisuuden ja oppimistyylin välillä yhteyttä ja millainen tämä yhteys on. Tämänkaltaista tutkimusta ei juuri ole tehty Suomessa, vaikka kansainvälisesti, erityisesti Euroopassa, persoonallisuuden ja oppimistyylin välistä yhteyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä.

Tutkimusjoukkona oli 855 Suomen Mensa ry:n jäsentä. Tutkimus toteutettiin postitse lähetetyllä kyselylomakkeella ja analyysi toteutettiin erilaisin tilastollisin menetelmin, joista tulosten kannalta keskeisin oli regressioanalyysi. Persoonallisuuden taustateoriana käytettiin Lewis R. Goldbergin Big Five -mallia ja oppimistyylin taustateoriana toimi David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria. Golbergin Big Five - mallissa persoonallisuuspiirteet ovat ekstraversio, sovinnollisuus, tunnollisuus, tunne-elämän tasapaino ja äly. Kolbin teoriasta tutkimuskohteeksi valittiin ne neljä oppimistyyliä, jotka ovat keskeisimmät elementit kokemuksellisen oppimisen teoriassa. Ne ovat kokeminen, ajattelu, havainnointi ja tekeminen. Taustamuuttujiksi valittiin ikä, sukupuoli, koulutustaso ja ammattiluokka.

Tulokset osoittivat, että persoonallisuuden ja oppimistyylin välillä on selvä yhteys. Ekstraversio ja tunnollisuus olivat keskeisimmät piirteet persoonallisuuden ja oppimistyylin välisessä yhteydessä. Molemmat olivat joko negatiivisessa tai positiivisessa yhteydessä jokaiseen oppimistyyliin. Ekstraversio vaikutti merkittävimmin havainnointiin negatiivisesti ja tekemiseen positiivisesti. Tunnollisuus taas oli vahvimmin positiivisessa yhteydessä ajatteluun ja tekemiseen, ja negatiivisessa yhteydessä kokemiseen. Äly vaikutti melko vahvasti sekä kokemiseen että havainnointiin. Sovinnollisuudella oli heikko negatiivinen yhteys ajatteluun ja tekemiseen. Tunne-elämän tasapaino ei ollut yhteydessä mihinkään oppimistyyliin. Taustamuuttujista ammattiluokka vaikutti persoonallisuuden ja oppimistyylin väliseen yhteyteen.

Tutkimusjoukon erityislaatu saattoi vaikuttaa yhteyksien voimakkuuteen, mutta erityislaadun ei katsottu vaikuttavan yhteyksien suuntaan tai olemassaoloon. Tuloksia voidaan hyödyntää ja soveltaa erityisesti aikuisten oppijoiden parissa tai työssäoppimisen tutkimuksessa.