Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKortesmäki, Markus
dc.date.accessioned2012-09-17T10:41:49Z
dc.date.available2012-09-17T10:41:49Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1226902
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38553
dc.description.abstractTarkastelen tutkielmassani ymmärtämisen käsitettä Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofian pohjalta. Pyrin samalla sekä esittelemään että soveltamaan Wittgensteinin erityislaatuista filosofista menetelmää. Tulkintani mukaan Wittgenstein käsitti filosofian tehtäväksi sen osoittamisen, että filosofiset ongelmat perustuvat virheellisille oletuksille. Tämä osoitetaan tarkastelemalla ongelman kannalta relevanttien käsitteiden ”kielioppia” eli käyttösääntöjä, jotka määräävät niiden merkityksen. Filosofian tarkoitus ei siis ole esittää ratkaisuja filosofisiin ongelmiin vaan paljastaa niiden olevan mielettömiä osoittamalla, että jos ilmaisuja käytetään niiden kieliopin mukaisesti, filosofisia ongelmia ei synny. Tätä metodia pyrin myös noudattamaan tutkiessani ymmärtämisen käsitteeseen liittyviä filosofisia ongelmia. Tutkin ensin kahta kielellisten merkitysten ymmärtämiseen liittyvää filosofista ongelmaa, jotka nimeän merkityksen ongelmaksi ja ymmärtämisen ongelmaksi. Merkityksen ongelma kuuluu: ”miten kielellisellä ilmaisulla voi olla merkitys?” Hegemonisessa asemassa läpi filosofian historian olleelle augustinolaiselle kielikäsitykselle ominainen vastausstrategia on etsiä ilmaisun ja sen merkityksen yhdistävää metafyysistä ”välijäsentä”. Tämä vastaus synnyttää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ongelmasta päästään eroon omaksumalla wittgensteinilainen kielikäsitys, jonka mukaan sanan yhdistää sen merkitykseen konventio, kieliopillinen sääntö. Vastaava on muodoltaan ymmärtämisen ongelma, joka kuuluu: ”miten voimme ymmärtää kielellisten ilmaisujen merkityksiä?” Augustinolaiset filosofit ehdottavat ymmärtämisen perustaksi ajattelun kieltä, mikä johtaa jälleen ongelmiin. Tämä kestämättömäksi osoittautuva, merkitykset tosiseikkoihin redusoimaan pyrkivä teoria on korvattava normatiivisella kielikäsityksellä: kielellisen ilmaisun ymmärtäminen on kykyä pelata kielipeliä, johon ilmaisu kuuluu eli osallistua siihen normatiiviseen elämänmuotoon, jossa ilmaisua käytetään. Toisessa pääluvussa tutkin toisten elämänmuotojen ymmärtämistä jälleen kahden filosofisen ongelma kautta. Varman tiedon ongelma eli kysymys varmimmasta mahdollisesta tiedosta paljastuu mielettömäksi. Ilmenee, että varmat perususkomuksemme eivät ole tietoa vaan normatiivisten elämänmuotojemme sääntöjä. Toiseen elämänmuotoon kuuluvan ihmisen ymmärtäminen merkitsee samojen asioiden pitämistä varmana. Lopulta käsittelen toisten elämänmuotojen ongelmaksi nimeämääni paradoksia, jonka mukaan emme voisi koskaan ymmärtää toisia elämänmuotoja, koska ne ovat omamme kanssa yhteismitattomia. Ongelmanasetteluun sisältyvä oletus elämänmuotojen yhteismitattomuudesta niissä käytettyjen ilmaisujen kääntymättömyytenä osoittautuu kuitenkin sisäisesti ristiriitaiseksi. Eri elämänmuodoista on silti mielekästä puhua, sillä toisenlaisia sääntöjä seuraava ihminen ei välttämättä pysty rationaalisesti vakuuttamaan toista omien sääntöjensä paremmuudesta, eikä toisen elämänmuodon ymmärtäminen siten aina käytännössä onnistu.
dc.format.extent87 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherWittgenstein, Ludwig
dc.titleAlussa oli teko : ymmärtämisen käsitteestä perustuen Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaan
dc.title.alternativeYmmärtämisen käsitteestä perustuen Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaan
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201209172417
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFilosofiafi
dc.contributor.oppiainePhilosophyen
dc.date.updated2012-09-17T10:41:49Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi201
dc.subject.ysoymmärtäminen
dc.subject.ysometafilosofia
dc.subject.ysomerkitys
dc.subject.ysonormatiivisuus
dc.subject.ysovarmuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot