Varkautelaisten lastensuojeluperheiden profiili lastensuojeluilmoitusten perusteella

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee varkautelaisia lastensuojeluilmoituksen välityksellä lastensuojelun sosiaalityön tietoisuuteen tulleita lapsia ja heidän perheitään. Kyseessä on konkreettinen empiirinen sosiaalitutkimus. Analyysissä pääpaino on aineiston kuvailulla. Tutkielman aineisto on ollut moninaista koostuen pääaineistosta, ja tätä tukevista muista aineistoista. Tutkielman tehtävänä on pääaineiston eli lastensuojeluilmoitusten tarjoaman tiedon perusteella muodostaa kuvaa varkautelaisten lastensuojeluperheiden profiilista. Tämä tapahtuu heidän ominaispiirteitään tarkastelemalla. Lastensuojeluilmoitukset ovat tulleet Varkauden kaupungin sosiaalitoimeen puolen vuoden mittaisen aineistonkeruuajankohdan (01/07– 06/07) välisenä aikana. Ilmoitusten sisällöistä luokittelun perusteella esiinnousevia, profiilin muodostamisen kannalta oleellisia piirteitä ovat muun muassa aineiston sukupuoli- ja ikärakenteeseen, lastensuojelullisen huolen syytekijöihin, huoltajien toimeentuloon sekä perheiden asuinalueisiin liittyvät tekijät. Lastensuojeluilmoituksen tekijöitä tarkasteltaessa ollaan kiinnostuneita eri ilmoittajatahojen roolista lastensuojelullisen huolen esiintuojina. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, esiintyykö näiden pääasiassa viranomaisista muodostuvien ryhmien välillä eroja lastensuojeluilmoitusten tekemisessä. Tutkimusaineisto koostuu kaikista tutkimusajankohtana kirjatuista virallisista lastensuojeluilmoituksista (N=78). Ne koskevat yhteensä 65:ttä lasta. Ilmoitusten sisällään pitämiä tietoja on kuvattu luokittelua, kvantifiointia sekä ristiintaulukointia hyväksikäyttäen. Varkauden kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa käydyt keskustelut, kaupungista olemassa oleva tutkimukseen perustuva kirjallisuus sekä ajankohtainen tilastollinen tieto ovat toimineet tärkeänä lisäaineistona tutkimusaiheen tarkastelulle. Käytetty aineisto on siis ollut luonteeltaan sekä laadullista että määrällistä. Lastensuojeluilmoitus on yksi oleellinen asiakkaaksi tulemisen tapa, mutta se ei automaattisesti tarkoita lastensuojeluasiakkuuden alkamista. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityön elementtejä, ja niiden yhteyksiä asiakasvalikoinnin kysymyksiin. Tutkielmassa pyritään tarkastelemaan sitä, millaiset tekijät aineiston perusteella vaikuttavat sosiaalityötä määrittävien vallan ja vastuun sekä tuen ja kontrollin käsitteiden rinnalla asiakasvalikointiin. Keitä ja millaisia olivat lastensuojelun asiakaskuntaan Varkaudessa vuonna 2007 mahdollisesti valikoituvat lapset? Aineistosta kävi ilmi, että varkautelaiset lastensuojelullisen huolen kohteena olleet perheet kärsivät vakavista elämänhallinnan ongelmista. Silloin, kun huolenaihe liittyi vanhempaan, olivat syyt hyvin selkeästi päihteidenkäytössä sekä perheväkivallassa. Lapsista itsestään johtuvat syyt liittyivät usein joko rikolliseen tekoon tai päihteidenkäyttöön. Avohuollon asiakkaille tyypillisiä, huolenaiheiltaan lievempiä esimerkiksi kasvatusvaikeuksiin tai vanhempien jaksamattomuuteen liittyviä ilmoituksia, ei ollut aineistossa juuri lainkaan. Lastensuojeluperheiden aikaisempaa keskiluokkaisemman profiilin puolesta puhuivat vähäinen toimeentulotukeen turvautuminen ilmoitushetkellä, vanhemman suhteellisen yleinen työelämästatus, vanhempien keski-ikäisyys sekä etukäteisoletuksista poikkeaville kaupunginalueille asumaan sijoittuminen. Etukäteisoletusten perusteella lastensuojelullisen huolen määrässä korkealle nostetut, usein myös lapsiluvultaan suuret kaupungin vuokrataloalueet, eivät nousseet aineistosta erityisesti esiin. Huippualueet olivat rakenteellisten tekijöidensä perusteella yllättäviä. Ilmoitusten tekijöiden aktiivisuudessa esiintyi eri viranomaisten välillä suuria eroja. Poliisi nousi viranomaisista moninkertaisesti muita viranomaisia aktiivisemmaksi puuttujaksi. Kotihälytystehtävien suurella määrällä tuntui olevan selkeä yhteytensä myös profiilista esiinnousseisiin, varsin vakaviin lastensuojelullisen huolen aiheisiin. Tietyt viranomaisryhmät kuten esimerkiksi neuvola, puuttuivat ilmoittajien joukosta kokonaan. Ilmoittamisaktiivisuudella voitiin ainakin osittain selittää joitakin profiiliin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi vauvaikäisiä lapsia oli tutkimusjoukossa hyvin vähän.