Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPulkkinen, Anne
dc.date.accessioned2012-08-20T11:17:39Z
dc.date.available2012-08-20T11:17:39Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1224262
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38321
dc.description.abstractTutkimukseni lähtökohtana on Albert Camus’n teos Sivullinen (L’Etranger). Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Camus esittää sivullisuuden ja mitä viittauksia myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa on Sivulliseen. Aikomuksenani on tarkastella toiseutta tutkimus- ja osin kaunokirjallisuuden valossa ja selvittää siihen liittyviä syntyprosesseja ja politiikkoja, jotka johtavat tuohon ulkopuolisuuden tilaan. Tutkin myös sitä, millainen on sivullisen asema politiikan kentällä ja millaista politiikkaa sivullisen positiosta on mahdollista harjoittaa. Ensisijainen tutkimusmetodini on tulkitseva tekstianalyysi. Laajimmalle ulottuvan teoriapohjan työssäni muodostaa biopolitiikan-käsite, joka ulottuu kaikkiin kolmeen näkökulmaan joita työssäni tarkastelen. Tarkastelen toiseutta pääasiassa kolmen eri näkökulman kautta, jotka ovat: sukupuoli, normaliteetti ja paikka. Sukupuoli-kappaleessa käsittelen pääasiassa naisten toiseutta sekä niitä historiallisia ja poliittisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ovat toimineet naisten alistamisen mekanismina. Normaliteetti-kappaleessa paneudun puolestaan siihen, kuinka yhteiskunta asettaa moraaliset puitteet sille, mikä on normaalia ja hyväksyttävää. Tämä normalisoiva valta pyrkii koulimaan ja korjaamaan normaalista poikkeavia. Näin biopoliittinen valta toimii suvereenin nimissä ottaen alamaisten ruumiit haltuun lähinnä biologisten prosessien kautta. Kolmas näkökulma koskee paikkaa, joka tuo esiin kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdat. Valtio on edelleenkin se suvereeni, joka antaa ihmisille oikeuksia ja velvollisuuksia tehden samalla näiden etuoikeuksien ulkopuolelle jäävistä muukalaisia. Muukalainen on joku, joka ei kuulu omaan yhteisöön. Muukalainen voi kuitenkin olla kansallisvaltion kipupiste, sillä häntä on mahdotonta paikoittaa ja näin ollen myös hallita. Tulen tässä työssäni toteamaan, että sivullisen harjoittama politiikka on välttämättä aktiivista politiikan harjoittamista. Tekemättä jättämisen politiikka on aina toisin valitsemista, ei pelkästään passiivista sivuun jättäytymistä. Sivullisten harjoittama politiikka on kuitenkin tavallista helpompaa sivuuttaa ja leimata epänormaaliksi, jolloin se joutuu käyttämään suuren osan voimastaan itsensä oikeuttamiseen ja olemassaolokamppailuunsa.
dc.format.extent71 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherCamus, Albert
dc.titleSivullinen, toinen, muukalainen : Camus toiseuden representoijana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201208202191
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.date.updated2012-08-20T11:17:39Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysotoiseus
dc.subject.ysomuukalaisuus
dc.subject.ysobiopolitiikka
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot