Tiedotteet maakuntalehden talousjournalismin lähteinä

Abstract

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia median julkaisemasta aineistosta on peräisin toimitusten ulkopuolisilta toimijoilta. Suomalaisessa sanomalehtijournalismissa uutisideat ja -materiaali tulevat yhä lisääntyvässä määrin toimitusten ulkopuolelta. Maakuntalehtien journalistien tehtävänä on välittää lehtensä lukijoille oleellista ja tärkeää tietoa siitä, mitä lukijoiden ympärillä tapahtuu. Siksi on tärkeää tutkia, millä keinoilla ja periaatteilla journalistit arvioivat ja muokkaavat tätä ulkopuolisilta tahoilta tullutta aineistoa ja kuinka he arvioivat sen julkaisukelpoisuutta ja -tärkeyttä.

Tarkastelen tutkimuksessani sanomalehti Etelä-Suomen Sanomien talousosastoa ja sen lähdekäytänteitä. Vertailen tutkimuksessani talousosaston sähköpostiin lähetettyjä muokkaamattomia tiedotteita ja niiden pohjalta tehtyjä juttuja neljän arkiviikon ajalta. Tutkimusmenetelmänäni käytän määrällistä tutkimusmenetelmää, jolla tarkoitan aineiston tarkastelua ja luokittelua määrällisesti eli kuinka suurta osaa kaikista taloustoimitukseen tulleista tiedotteista on hyödynnetty. Tarkoituksenani on selvittää, miten ja kuinka paljon tiedotteita muokataan ja vaikuttaako tiedotteen käyttöön esimerkiksi se, miten näkyvästi ja mihin kohtaan sivua lehtijuttu taitetaan. Luokittelen tiedotteiten valintaa ja muokkaamista käsittelevää tutkimusaineistoani myös Galtungin ja Rugen uutiskriteereiden kautta. Vertaan toimittajan tekemiä ratkaisuja uutiskriteereihin ja tutkin, millaisia uutiskriteerejä toimittajat ovat painottaneet valitessaan julkaistavia tiedotteita.

Tutkimuksessani selvisi, että tiedotteiden osuus sanomalehden uutisvirrassa on hyvin pieni: vain noin 10 prosenttia julkaistaan kaikista niistä kymmenistä tiedotteista, joita taloustoimituksen sähköpostiin päivittäin lähetetään. Tutkimuksessa selvisi, että noin puolessa jutuista oli omaa tiedonhankintaa ja puolessa ei ollut omaa tiedonhankintaa. Omaa lisätietoa juttuun oli hankittu useimmiten haastattelemalla. Lisäksi lisätietoa juttuun oli hankittu esimerkiksi muista lehtiartikkeleista, oman lehden vanhoista artikkeleista, internetistä tai Tilastokeskuksen tilastoista tai tulosjulkistuksista. Tutkimuksessa myös selvisi, että tiedotteita hyödynnetään eniten pikku-uutisissa, jotka sijoitetaan sivun laitoihin. Tutkimuksessa selvisi, että mitä isommalla ja näkyvämmin juttu on lehdessä, sitä todennäköisemmin toimittaja on hankkinut juttuunsa muutakin tietoa. Kaikki 12 Galtungin ja Rugen uutiskriteeriä olivat tunnistettavissa jutuissa. Eniten jutuissa oli tunnistettavissa uutiskriteereistä kulttuurista merkittävyyttä, jatkuvuutta, odotettavuutta ja toistuvuutta sekä negatiivisuutta.