Rasva-aineenvaihdunta levossa ja kuormituksessa liikunnallisesti eroavilla identtisillä kaksosilla

Abstract

Ihmisillä on eroja levon ja kuormituksen rasva-aineenvaihdunnassa. Heikentynyt kyky käyttää rasvoja energiaksi on yhdistetty mm. lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Koska kaikkia rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta, olisi kiinnostavaa tietää, mitkä tekijät todella vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan vai onko rasva-aineenvaihdunta perinnöllistä ja sen säätely mahdotonta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia liikuntaharrastuksen, kehonkoostumuksen ja perintötekijöiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan levossa ja liikuntasuorituksen aikana. Tätä pyrittiin selvittämään tutkimalla liikunta-aktiivisuuden suhteen eroavia terveitä, keski-ikäisiä identtisiä kaksosmiehiä (n = 24). Rasva-aineenvaihduntaa tutkittiin epäsuoralla kalorimetriamittauksella nousevan kuormituksen polkupyöräergometritestin ja lepoaineenvaihduntamittauksen aikana. Lisäksi tutkittiin rasva-aineenvaihdunnan yhteyksiä 12 kk liikunta-aktiivisuushaastattelun tuloksiin sekä DXA-kuvantamismenetelmällä määritettyyn kehonkoostumukseen. Tulosten mukaan henkilöt, jotka hapettivat levossa paljon rasvoja (0,10 ± 0,01 vs. 0,04 ± 0,02 g/min, p<0,001), hapettivat myös kuormituksessa paljon rasvoja (0,41 ± 0,16 vs. 0,24 ± 0,07 g/min, p=0,046) ja heidän rasvaton kehonmassansa oli suurempi (58 ± 4 vs. 52 ± 4 kg , p=0,041) kuin henkilöillä, jotka käyttivät levossa ja kuormituksessa vähän rasvoja. Koska rasvaton kehon massa ja rasvojen hapettuminen levossa ja kuormituksessa ei eronnut liikunnallisesti eroavien identtisten kaksosten välillä (p>0,05) ja rasva-aineenvaihdunta korreloi positiivisesti rasvattoman massan kanssa (r=0,750, p<0,001), voidaan päätellä, että perintötekijät määrittävät suurelta osin rasvattoman massan määrän, joka puolestaan määrittelee rasvaaineenvaihdunnan vilkkauden. Lisäksi tulokset osoittavat, että rasva-aineenvaihduntaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi kestävyysharjoittelulla, mutta vain perimän sallimissa rajoissa. Tulevaisuudessa tulisi tutkia tarkemmin, miksi perimä näyttää määrittelevän niin selkeästi rasva-aineenvaihduntaa. Tätä voitaisiin tutkia mm. liikunnallisesti eroavien identtisten kaksosten lihassolujakaumien avulla, sillä lihassolujakauman voidaan olettaa vaikuttavan oleellisesti rasva-aineenvaihduntaan.