Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorRaheem, Kolawole
dc.contributor.authorKupari, Pekka
dc.contributor.authorLasonen, Johanna
dc.date.accessioned2012-05-03T07:45:36Z
dc.date.available2012-05-03T07:45:36Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.isbn951-39-2642-7
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1215842
dc.identifier.urihttp://ktl.jyu.fi/img/portal/6464/G032.pdfen
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37755
dc.description.abstractKestävän kehityksen edistäminen on yhteinen tavoite maailmanlaajuisesti. Siihen liittyvä tutkimus kasvatuksen ja opettajankoulutuksen näkökulmista on melko harvinaista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kestävän kehityksen ilmenemistä afrikkalaisessa luonnontieteiden opetuskontekstissa hyödyntämällä TIMSS 1999 -tutkimuksen luonnontieteiden osuuden arviointivälineitä. Yhtäältä arvioitiin etiopialaisten, ghanalaisten ja nigerialaisten opiskelijoiden suorituksia luonnontieteiden testissä, joka oli laadittu ja muokattu näiden maiden luonnontieteiden opetussuunnitelmien pohjalta. Toisaalta kartoitettiin opettajien mielipiteitä luonnontieteiden ja kestävän kehityksen opetuksesta muutamissa afrikkalaisissa kouluissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin opetussuunnitelmien, koulutusjärjestelmien ja kansallisten strategioiden eroja koulutuksen laadun ja kestävyyden kehittämiseksi sen perusteella, miten niitä on ilmaistu koulutuspolitiikan tavoitteissa, opettajankouluttajien käsityksissä ja opiskelijoiden ymmärtämisenä. Tutkimuksen toteuttamisen aikana järjestettiin työseminaareja Suomessa, Ghanassa ja Nigeriassa, joihin osallistuneet tutkijat, opettajankouluttajat, opettajat ja hallintohenkilöt keskustelivat kestävän kehityksen teemoista. Näin toteutettiin tutkijavaihtoa Suomen ja osallistujamaiden välillä. Asiantuntijavaihto antoi myös rohkaisua näille maille sekä omien arviointitestien kehittämiseen että kansainvälisiin arviointitutkimuksiin osallistumiseen. Tämän pilottitutkimuksen toteuttamista ohjasivat seuraavat tutkimustehtävät: (1) opettajien mielipiteiden kartoitus kestävän kehityksen opettamisesta luonnontieteissä, (2) opiskelijoiden osaamistason arvioiminen kestävää kehitystä peilaavassa luonnontieteiden testissä, ja (3) kolmen maan koulutuspolitiikan vertailu luonnontieteellisissä kestävän kehityksen kysymyksissä. Tutkimus osoitti, että Etiopian, Ghanan ja Nigerian opiskelijat menestyivät hyvin sellaisissa tehtävissä, joiden aiheet koskettivat heidän jokapäiväisiä ympäristöongelmiaan. Erityisesti ympäristöä, fysiikkaa ja kemiaa koskevissa tehtävissä afrikkalaisten opiskelijoiden keskimääräiset suoritukset olivat jopa TIMSS 1999 –tutkimuksen osallistujamaiden keskiarvoa parempia. Etiopian, Ghanan ja Nigerian opettajien opetusmenetelmät näyttävät olleen tehokkaita hyvin puutteellisista opetus- ja oppimisolosuhteista huolimatta. Opettajien sosioekonominen status on näissä Afrikan maissa alhainen, minkä opettajat itsekin tuovat esille. Opettajien palkka on niin alhainen, ettei se riitä edes välttämättömään toimeentuloon. Opettajat tarvitsevatkin voimakasta tukea opetusolosuhteiden kohentamiseksi, luonnontieteiden opetuksen perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi sekä laajemmin kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa. Hygienian tason kohottaminen, koulurakennusten korjaaminen ja infrastruktuurin kehittäminen ovat kestävän kehityksen toteuttamisen edellytyksiä. Kaikista puutteista ja haasteista huolimatta testitulokset osoittavat, että opiskelijat ovat omaksuneet kestävää kehitystä tukevaa luonnontieteellistä tietoa. Kuitenkaan tämän pilottitutkimuksen tulokset eivät ole riittäviä luonnontieteiden opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen muuttamiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan esimerkiksi arviointimenetelmien kehittämiseksi ja saatujen tulosten varmentamiseksi suuremmissa opiskelijajoukoissa. Tämän tutkimuksen merkitys on siinä, että se on rakentanut perustan ja avannut suuntia uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiselle luonnontieteiden opetuksen alueella. Lisäksi tutkimuksen tulokset todentavat suuren tarpeen kehitysyhteistyöresurssien ohjaamiseksi kestävän kehityksen edistämiseen koulutuksessa. Elämmehän parhaillaan YK:n julistamaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä 2005 – 2015 (the Decade of Education for Sustainable Development, DESD).fi
dc.format.extent72 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherInstitute for Educational Research
dc.relation.ispartofseriesTutkimusselosteita / Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos
dc.titleTowards science education for sustainable development in developing countries : a study of Ethiopia, Ghana and Nigeria
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-39-2642-7
dc.type.dcmitypeTexten
dc.relation.issn1456-5153
dc.relation.numberinseries32
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysoopetussuunnitelmat
dc.subject.ysoluonnontieteet
dc.subject.ysoympäristökasvatus
dc.subject.ysokestävä kehitys
dc.subject.ysooppimisympäristö
dc.subject.ysoEtiopia
dc.subject.ysoGhana
dc.subject.ysoNigeria


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot