Rakkauden valtapeli : Ludvig XV:n viimeiset viralliset rakastajattaret länsieurooppalaisessa julkisessa keskustelussa
1700-luvulla julkinen keskustelu poliittisista järjestelmistä kiivastui ja kärjistyi kaikkialla Euroopassa. Ranskassa tämä keskustelu oli tarkoin säänneltyä ja rajoitettua, eikä poliittisella oppositiolla ollut mahdollisuuksia kritisoida kruunun politiikkaa, monarkiaa tai monarkkia suoraan ja avoimesti, vaan kriittiset keskustelut vallitsevasta poliittisesta järjestelmästä oli käytävä peitellysti tai maan ulkopuolelta. Tässä tutkielmassa tarkastelen Ludvig XV:n virallisten rakastajattarien ympärillä käytyä keskustelua rakastajattarista ja monarkiasta maan ulkopuolelta julkaistujen elämäkertojen kautta.
Virallisten rakastajattarien pitäminen oli varhaismodernina aikana tyypillistä Euroopan hoveissa. 1700-luvulla heistä myös kirjoitettiin aiempaa enemmän painamisen mahdollisuuksien lisääntyessä. Rakastajattarien elämäkerrat olivat tarkoin valvottua ja sensuroitua kirjallisuutta 1700-luvun Ranskassa, sillä niiden kautta voitiin luoda vahvoja mielikuvia hallinnon hoidosta ja persoonallisuuksista poliittisessa keskuksessa, hovissa. Ne myös käyttivät hyväkseen hovin juoruja ja anekdootteja sekä kuvasivat ajankohtaisia poliittisia tapahtumia. Tässä tutkielmassa tarkastelen rakastajattaria ilmiönä ja heistä käytyä keskustelua sekä sitä poliittista keskustelua, jota käytiin heidän kauttaan. Pyrin selvittämään sen, miten rakastajattarista kirjoitetut elämäkerrat osallistuivat 1700-luvun julkiseen keskusteluun poliittisista järjestelmistä, monarkiasta ja poliittisen vallan käytöstä oikeuksineen ja rajoineen. Erityinen huomion kohde on sukupuolittuneiden käsitysten ja sukupuolittuneen kielen käyttö monarkian haastamisen tai tukemisen välineenä.
Tutkimuksen metodisina lähtökohtina ovat Quentin Skinnerin aatehistorialliset menetelmät, uuden poliittisen historian ja poliittisten kulttuurien tutkimuksen piirissä esitetyt huomiot kielestä ja kielenkäytöstä sekä Joan Scottin huomiot sukupuolen poliittisuudesta ja sosiaalisesta sukupuolesta vallan suhteiden ilmaisijana.
...
Muu nimeke
Ludvig XV:n viimeiset viralliset rakastajattaret länsieurooppalaisessa julkisessa keskustelussaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29533]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Power, politics, and pillowtalk: The role of royal mistresses in British and French discourses on the legitimacy of monarchical rule, 1714–1774
Kauppinen, Elina (Jyväskylän yliopisto, 2019)Unlike modern mistresses of politically powerful men, early modern royal mistresses were not merely a scandal that were best concealed from audiences. The royal mistresses were a practice and a phenomenon, even an institution, ... -
Peaceful Foreign Policy and Remembrance of War Effort : The Conceptualisation of Willingness to Defend in Finland and Its Connections to Previous Armed Conflict, 1960s–1989
Häkkinen, Teemu (De Gruyter Oldenbourg, 2022)In Finland, a conceptualization of willingness to defend has been a traditional part of the defence-related debates and the state has vested interests to maintain the high level of willingness. This paper examines the ... -
Pakolaisia, agentteja ja vastavallankumouksellisia : ranskalaiset emigrantit Britannian julkisessa keskustelussa vuosina 1789-1794
Nerg, Essi (2020)Pakolaisuus on kansainvälisesti ajankohtainen ilmiö ja pakolaisuuden historia tärkeä tutkimuskohde. Tämän tutkielman aiheena on yksi Euroopan modernin historian merkittävistä pakolaisliikkeistä, Ranskan suuren vallankumouksen ... -
Vakaumus keskustelussa : mielikuvat aseistakieltäytyjistä brittiläisessä, australialaisessa ja kanadalaisessa julkisessa keskustelussa ensimmäisen maailmansodan lopulla
Pellonpää, Jani (2019)Tämän tutkimuksen aiheena on aseistakieltäytymisestä käyty julkinen keskustelu Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa ensimmäisen maailmansodan lopulla. Analysoin näissä maissa käytyä julkista keskustelua vertaillen ja ... -
Kuohahdus Suomen kansan sydämestä : henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa
Lähdesmäki, Tuuli (Jyväskylän yliopisto, 2007)Suomeen pystytettiin vuosien 1989–2000 välisenä aikana lähes yhdeksänkymmentä henkilömonumenttia tai -muistomerkkiä. Osa näistä teoksista aiheutti julkista keskustelua, eräät hyvinkin kiivaita debatteja, joissa sanailtiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.