"Ilman koulua ei pärjää maailmassa" : lasten sosiaalistuminen alakoulun kulttuuriin

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mihin viidesluokkalaiset ovat sosiaalistuneet alakoulussa. Tarkempina tutkimuskysymyksinä olivat: mikä on koulunkäynnin merkitys viidesluokkalaisille, minkälaiset ovat lasten vaikutusmahdollisuudet koulussa ja minkälainen on koulun piilo-opetussuunnitelma. Tämän lisäksi sosialisaatioon liittyen tutkittiin oppilaiden osallisuutta koulun päätöksenteossa sekä koettua opiskelun ja oppimisen mielekkyyttä. Tutkimuksen keskeisenä näkökulmana oli oppilaiden kritiikitön asennoituminen kouluun ja sitä kautta ilmenevä koulun kulttuuriin sosiaalistuminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2011 haastattelemalla 3-4 hengen ryhmissä yhteensä 29 oppilasta, kahdelta eri luokalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti induktiivisen analyysin periaatteella. Tulkinnassa aineistosta pyrittiin löytämään piiloisia merkityksiä oppilaiden sosiaalistumisesta koulun kulttuuriin sekä pääsemään käsiksi siihen, minkälainen on koulun piiloopetussuunnitelma ja minkälaiseen ajatteluun se ohjaa. Tulkintoja käsitteellistettiin ja vahvistettiin sosialisaatioon, piilo-opetussuunnitelmaan, oppilaiden osallisuuteen ja oppimisen sekä opiskelun ja oppimisen mielekkyyteen liittyviin aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin vertailemalla. Tutkimuksen mukaan oppilaat ovat vahvasti sosiaalistuneita koulun kulttuuriin eli ajatteluun koulun tärkeydestä oman tulevaisuuden kannalta, koulun muuttumattomaan toimintakulttuuriin, ulkoiseen kontrolliin ja oppilaiden passiiviseen rooliin sekä yhteiskunnan peräänkuuluttamiin arvoihin (kulutus, työvoima ja kansainvälisyys). Vaikka opiskelu ei ole aina mielekästä, suurin osa oppilaista suhtautuu kouluun kritiikittömästi ja neutraalisti. Tätä tuntuu osaltaan selittävän oppilaiden vähäinen osallisuus koulun päätöksenteossa ja ulkoisen kontrollin suuri määrä. Tämä johtaa oppilaiden passivoitumiseen eli näköalattomuuteen ja haluttomuuteen vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin. Opetussuunnitelman tavoite aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamisesta ei näytä suurimman osan oppilaista kohdalla toteutuvan. Koulussa tapahtuvan sosialisaation suurin tulos on koulun itsensä legitimointi. Vaikka joitakin asioita kritisoidaan, oppilaat ovat silti enimmäkseen tyytyväisiä kouluun.