Kasvit voivat levittäytyä joko ulkopuolisen voiman, kuten eläinten, tuulen/veden mukana,tai ilman ulkopuolista apua. Monet kasvit muodostavat maaperään siemenpankin
dormanssissa olevista siemenistä, mikä estää siementen itämisen epäsuotuisissa
olosuhteissa. Täten siemenpankin avulla tapahtuva levittäytyminen voi käynnistyä, kun
itämiseen ja taimien kasvuun vaikuttavat tekijät kohtaavat. Pro gradu -tutkimuksessamme
selvitimme laajalle levinneen vieraslajin, komealupiinin (Lupinus polyphyllus)
levittäytymiskykyä ja kuinka liikenne vaikuttaa siihen. Lisäksi tutkimme, kuinka maaperän pH tai kasvuympäristön valoisuus vaikuttavat lupiinin kasvuun ja siten sen kykyyn päästä uusille alueille. Toteutimme maastotutkimuksemme Keski-Suomessa maanteiden ja pyöräteiden varrella keväällä ja kesällä 2011. Tutkimme lupiinin levittäytymistä 25 tutkimusalueella, joista kerättiin siemeniä eri etäisyyksiltä pääesiintymästä. Ensimmäinen ruutu (50*50 cm2) sijaitsi esiintymän keskellä, kaksi reunoilla ja kol
me etäisyyksillä (2 m,5 m ja 10 m) molempiin suuntiin esiintymän reunoista. Lisäksi kontrollialueena toimi 6 lupiinitonta aluetta (3 ruutua (50*50 cm2), 10 m:n etäisyydellä toisistaan). Mittasimme tutkimus- ja kontrollialueilla maaperän pH:n testataksemme voisivatko erot alueiden välillä selittää lupiinin esiintymiseroja. pH oli kuitenkin sama kaikilla alueilla. Kasvatuskokeessa
testasimme, kuinka valo ja kasvualusta vaikuttavat lupiinin kasvuun. Lupiinin taimia (n = 80) kasvatettiin 2 eri kasvualustalla (multa, turve) 2 eri pH:ssa (multa: 6.5, 7.6; turve: 4,7.4) joko varjossa tai valossa 58 vuorokautta. Havaitsimme tutkimuksessamme, että suurin osa siemenistä oli esiintymän keskellä ja reunoilla ja levittäytyi vain noin 2 metrin päähän. Liikenne tai siementen paino ei vaikuttanut levittäytymissuuntaan eikä -etäisyyteen. Kasvatuskokeessamme lupiinin taimet kasvoivat parhaiten mullassa (pH 6.5) ja huonoiten turpeessa (pH 4). pH:ssa 6,5 (multa) kasvaneet taimet olivat pidempiä ja painavampia sekä niiden lehdet olivat isompia ja niitä oli enemmän valossa kuin varjossa kasvaneilla taimilla. Sen sijaan pH:ssa 4 (turve) kasvaneet taimet olivat lyhyempiä ja lehdet olivat pienempiä valossa kuin varjossa kasvaneilla taimilla. Valon määrä ei vaikuttanut pH:ssa 4 kasvaneiden taimien painoon eikä lehtien määrään. Parhaan kasvualustan pH oli 6.5 (multa), mikä vastasi hyvin teiden varsien maaperän pH:ta. Tutkimuksemme perusteella lupiinin levittäytymistä voivat kuitenkin rajoittaa sekä erittäin hapan että emäksinen
maaperä, varjoisa ympäristö ja lupiinin lyhyt levittäytymisetäisyys. Tuloksiamme voidaan mahdollisesti hyödyntää lupiinin levittäytymisen ehkäisemisessä.
...
