Kansalainen vai äitikansalainen : naisten kansalaisuuden ja äitiyden yhteenkietoutumisesta
Authors
Date
2005Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, kuinka äitiys on kautta historian liitetty naisten
kansalaisuuteen, niin poliittisen teorian kuin feministisen poliittisen teorian keskusteluissa,
naisten järjestäytymisen ja kansalaistumisen historiassa sekä kansalaisuuden
representaatioissa, joita lähestyn suomalaisten eduskuntavaalijulisteiden analyysin kautta.
Politiikan teorian klassikkoajattelijat ovat nähneet naisen ennen kaikkea tulevan kansalaisen
äitinä, ei niinkään itsenäisenä kansalaisena. Äitiys on toiminut myös sukupuolieron
vastaansanomattomimpana argumenttina kun naiset eri kansalaisuusperinteissä on liitetty
ruumiillisuuteen ja partikulaarisuuteen ja sitä kautta jätetty julkisen toiminnan ja politiikan
ulkopuolelle. Eri aikakausina käytyjä feministisen poliittisen teorian keskusteluja erittelemällä
osoitan, että äitiys ei ole ollut pelkästään este naisten kansalaisuudelle, vaan se on toiminut
myös sen edellytyksenä. 1700–1800-luvuilla äitiys nähtiin usein naisten erityiseksi
velvollisuudeksi kansalaisina. 1900-luvun lopulla käydyissä keskusteluissa, äidillisistä
arvoista on pyritty tekemään rationaalisuuden ja puolueettomuuden sijaan koko poliittisen
järjestyksen perusta. Paitsi että esitän naiskansalaisuuden keskustelun historiaa, analysoin
käsittelemieni ajattelijoiden argumentteja kriittisestä näkökulmasta. Onko äitiydessä lopulta
potentiaalia naisten kansalaisuuden perustaksi, vai tulisiko feministisen kansalaiskäsityksen
ammentaa aineksiaan muualta?
Yhdistän käydyt teoriakeskustelut konkreettiseen naishistoriaan. Käymällä läpi suomalaisten
naisten järjestäytymisestä ja suomalaisen naiskansalaisuuden synnystä tehtyä naistutkimusta
piirrän kuvan siitä, kuinka kansalaisuuden sukupuolittuminen ja naisten kansalaisuuden
kytkeytyminen äitiyteen näkyy Suomen kontekstissa. Kirjallisuudessa usein esiintyvä ajatus
yhteiskunnallisen äitiyden diskurssin muuttumisesta palkkatyökansalaisuudeksi ei kuitenkaan
anna todellista kuvaa tilanteesta. Tämän hetken päivänpoliittisissa keskusteluissa äitiyteen
vedotaan yhä naisten kansalaisvelvollisuutena.
Jos kansalaisuutta ajatellaan tasa-arvoisena osallistumisena poliittisen yhteisön
päätöksentekoon, ei sukupuolen tulisi olla kansalaisuuden suhteen merkittävä ero. Silti naisten
kansalaisuudesta puhutaan tavalla, joka erottaa miesten ja naisten kansalaisuuden
käsitteellisesti toisistaan. Äitiyden ja naisten kansalaisuuden yhdistävä argumentointi ei
selvästikään ole pelkkä jäänne menneisyydestä, vaan olennainen osa naisten kansalaisuutta
yhä nykyäänkin. Yhtenä syynä tähän ovat historiallisesti ja kulttuurisesti kerrostuneet tavat
esittää miesten ja naisten kansalaisuus eri tavoin, joita myös muun muassa vaalijulisteet
pitävät yllä.
Jotta naisten potentiaalisen äitiroolin kautta tapahtuva vallankäyttö, joka ilmenee muun
muassa nykykeskusteluissa, ei jäisi huomaamatta, väitän, että äitiys ja sukupuoliero kuuluvat
olennaisesti kansalaisuudesta käytäviin feministisiin keskusteluihin yhä nykyäänkin.
...
Alternative title
Naisten kansalaisuuden ja äitiyden yhteenkietoutumisestaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Äitiyden ja imetyksen aallokossa : naisten puheita imetysajasta
Korvola, Sari (1998) -
Kielitaidon arviointi kansalaisuuden portinvartijana
Halonen, Mia; Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija; Neittaanmäki, Reeta; Ohranen, Sari; Ullakonoja, Riikka (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2024)Yksi keskeinen tapa todistaa Suomen kansalaisuuden haussa tarvittava tyydyttävä kielitaito on suorittaa Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen tai ruotsin tutkinto. Tutkinto on merkittävä yhteiskunnallinen portinvartija, ...