Töissä vapaalla? : yksityiselämän valuminen työajalle tietotyössä

Abstract

Tietotyössä kollektiivinen aikakuri ja työaikanormit ovat tehneet tilaa yksilöllisille valinnoille ja joustavuudelle työajan suhteen. Työntekijät joutuvatkin tekemään päätöksiä omaa työajankäyttöä koskien niin eri suunnilta tulevien velvoitteiden kuin henkilökohtaisten mieltymysten ja tarpeiden pohjalta. Tällöin myös työn ja yksityiselämän välinen raja hämärtyy entisestään, niiden liukuessa toistensa lomaan. Kyse ei ole pelkästään työn läikkymisestä yksityiselämään ja vapaa-ajalle, vaan myös yksityisasiat voivat valua työajalle.

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia henkilökohtaisia asioita tietotyössä työajalla suoritetaan, missä laajuudessa yksityisasiat valuvat työajalle sekä millaisia syitä ja seurauksia tällä toiminnalla nähdään olevan. Lisäksi tarkastellaan luottamuksen ja kontrollin suhdetta työaika-autonomiaan. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto koostuu yhdeksän tietotyöntekijän teemahaastattelusta. Analyysimenetelminä hyödynnetään teemoittelua ja tyypittelyä.

Omien asioiden hoitaminen työajalla näyttää olevan varsin yleistä; kuitenkin sen laajuus on yksilöllistä, riippuen työntekijän omista intresseistä, työn luonteesta ja piirteistä, työyhteisön suhtautumisesta sekä organisaation kontrollista. Henkilökohtaisten asioiden hoitamista työajalla pidetään usein välttämättömänä oman ja läheisten arjen organisoimisessa ja hallinnoimisessa sekä työn ja yksityiselämän tasapainottamisessa. Teknologia ja tietotekniikka mahdollistavat yksityisasioiden hoitamisen vaivattomasti ja nopeasti, mikä kytkeytyy toisaalta myös yksilön tarpeisiin kontrolloida omaa saavutettavuuttaan ja pysytellä tietoisena ympäröivän maailman tapahtumista.

Yksityisasioiden suorittamista työajalla pidetään ainakin jossain määrin hyväksyttävänä, jos sen ei katsota häiritsevän liiallisesti työntekoa ja tuloksellisuutta. Asiassa on kuitenkin kaksi puolta: tietointensiivisessä työssä fokuksen siirtäminen hetkeksi pois työtehtävistä voi virkistää ja rentouttaa, toisaalta katkoa tarpeettomasti työtehtäviin keskittymistä. Toistaiseksi monilta organisaatioilta puuttuvat selkeät säännöt ja ohjeet työajankäytön suhteen, mikä jättää paljon tulkinnanvaraa työntekijälle itselleen ja voi samalla herättää ristiriitaisia tunteita työyhteisössä. Nostamalla esiin työntekijän tarpeisiin, työn ja organisaation asettamiin ehtoihin sekä luottamukseen ja sitoutumiseen liittyviä arvoja ja ajattelutapoja voidaan edesauttaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, sekä työnantajan että työntekijän intressit huomioiden. Se tarjoaa samalla myös mahdollisuuden lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat henkilökohtaisten asioiden valumiseen työajalle.