Suomalaisten käyttämät tunnesanat musiikin esittämien ja herättämien emootioiden kuvaamisessa

Abstract

Tutkittaessa niinkin abstraktia asiaa kuin tunteita ja ihmisten tunnekokemuksia tutkittavien äidinkieli on ratkaisevan tärkeässä roolissa. Kokemukset ylipäätään rakentuvat erilaisista merkitysverkoista, joiden välittäminen kuulijalle sellaisenaan ei onnistu ilman käytettävää kieltä, mikä taas puolestaan muokkaa väistämättä itse kokemusta. Suomalaisessa musiikin emootiotutkimuksessa ei ole erityisen hyvin vakiintunutta tunnesanastoa, ja kansainvälisen tutkimuksen termistö on luonnollisestikin englanninkielistä. Eri kielten tunteisiin viittaavat sanat eivät ole niin yhtenäisiä, että esimerkiksi englanti kävisi ongelmitta yhteismitalliseksi työvälineeksi sanastojen semantiikan erittelyssä, joten käsitteiden huolellinen määrittely on perusteltua. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin suomenkielisten tunnesanojen relevanttiutta musiikin kontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää, millä adjektiiveilla vastaajat kuvaavat musiikin esittämiä ja herättämiä tunteita, ja sitä millaisia affektiivisia ominaisuuksia nämä pitävät sisällään. Aineiston keruu toteutettiin yliopiston verkkokyselynä, jossa vastaajat nimesivät musiikin suhteen mielestään relevantteja adjektiiveja sekä vapaasti assosioiden että valmiista sanalistasta valikoiden. Adjektiivilista koostui 109 tunnetta kuvaavasta adjektiivista. Sanat valittiin listaan suomentamalla emootiotutkimuksen klassisten mallien (Russell 1980; Oatley 1992; Lazarus 1991) termit kaikkine suomenkielisine synonyymeineen. Listaa täydennettiin Seija Tuovilan (2005) väitöskirjasta poimittujen suomalaisten yleisimpien tunnesanojen sanalistan pohjalta. Näistä kootun listan sanamäärää supistettiin lopulliseen muotoon asiantuntijaryhmässä suoritetun pilottikyselyn perusteella. Kyselyssä saatujen tärkeimpien tunnesanojen affektiivisia ominaisuuksia selvitettiin tarkemmin pienemmällä kyselyllä. Alustavista tuloksista käy ilmi vastaajien yleisimmin valitsemat adjektiivit kuvailemaan musiikin ilmaisemia ja herättämiä tunteita. Tulosten pohjalta voidaan jatkossa suunnitella erityisesti suomenkieliseen tunnetutkimukseen sopivia käsitemalleja.