Pankkien taidekokoelmat ja kokoelmatoiminnan ydinalueet Suomessa
Tämän tutkimuksen kohteena ovat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina perustettujen, juuriltaan suomalaisten pankkien taidekokoelmat. Pankeista mukana ovat Suomen Pankki, Nordea Pankki Suomi Oyj, Sampo Pankki Oyj, Pohjola Pankki Oyj sekä OP-Pohjola-ryhmään kuuluva Keski-Suomen Osuuspankki. Manner-Suomen pankkien taidekokoelmien ohella vertailussa on mukana Ålandsbanken Abp:n taidekokoelma. Tutkimuksessa ovat mukana myös Pohjola Pankin Taidesäätiö ja Taidesäätiö Merita, joiden kokoelmat pohjautuvat pankkien taideteoksiin.
Tutkimus on ensimmäinen Suomen eri pankkiryhmien taidekokoelmia ja kokoelmatoimintaa kokonaisvaltaisesti vertaileva kvalitatiivinen tapaustutkimus. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat, miten taidekokoelmat ovat muodostuneet, miten pankit ovat järjestäneet kokoelmansa hoidon ja miten kokoelmaa on käytetty. Tutkimus kuvaa pääpiirteittäin myös kokoelmien sisältöä. Yhtenä teemana tarkastellaan lisäksi pankkien kokoelmatoimintaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Tutkimusaineisto koostuu empiirisestä haastatteluaineistosta. Haastattelin pääasiassa kesällä 2010 yhdeksän henkilöä, jotka vastaavat tai ovat vastanneet pankkien taidekokoelmien hoidosta. Haastattelumateriaalia täydensin kirjallisella lähdeaineistolla. Teoreettisena näkökulmana on yritysten yhteiskuntavastuuseen sisältyvä filantrooppinen toiminta. Punaisena lankana tutkimuksessa on kulttuurivastuun käsite, joka soveltuu selittämään tutkittavaa ilmiötä kahdella eri tasolla. Niin taidekokoelmien kartuttaminen kuin kokoelmien ammattimainen hoito ovat osa yrityksen kulttuurivastuuta.
Tutkimus paljastaa, että pankkien taidehankintojen motiiveina ovat olleet kulttuurivastuu ja työympäristön viihtyisyys. Enenevästi 1960-luvulta lähtien esille nousee myös yrityskuvan tukeminen. Yritystaidekokoelmat ovat kansainvälisesti yhteneviä siinä, että ne ovat muodostuneet noudattaen samoja periaatteita ja taideteoksia sijoitetaan tiloihin samaa logiikkaa käyttäen. Taiteen sijoittamisella viestitetään organisaation vallasta. Yhteistä kokoelmille on myös paikallisen taiteen tukeminen. Meillä suurimmat erot kansainvälisiin kokoelmiin verrattuna löytyvät kokoelmien sisällöstä, kokoelmien käytöstä ja yritysten taideohjelmista. Jo ero ajattelutavassa miten meillä kokoelmat mielletään, tuntuu olevan suuri.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Yritysten taidekokoelmat Suomessa : keräilypolitiikat, taiteen esittämisen käytännöt ja merkitykset elinkeinoelämässä
Luukkanen-Hirvikoski, Teija (Jyväskylän yliopisto, 2015) -
Julkisten taidehankintojen menetelmät 2000-luvun Suomessa : yksittäisen taiteilijan näkökulma
Kolu, Marja (2014)Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin 2000-luvun julkisten taidehankintojen malleissa esiintyvät epäkohdat yksittäisen kuvataiteilijan näkökulmasta sekä tuoda esiin kuvataiteilijan asema julkisen taiteen hankintatyöryhmissä ... -
Demeteriksi tulkittujen terrakottaveistosten ikonografinen analyysi : Joensuun taidemuseon antiikin kokoelman kolme veistosta
Juurela, Johanna (2022)Tutkielmassa tarkastellaan kolmea Joensuun taidemuseo Onnin antiikin kokoelmasta löytyvää Demeter-jumalattareksi tulkittua kreikkalaista terrakottaveistosta ja tutkitaan niiden sisältöä. Veistokset on Joensuun taidemuseon ... -
Joensuun taidemuseon antiikin kokoelman seitsemän kreikkalaisen keramiikkavaasin ihmisaiheiset vaasimaalaukset
Juurela, Johanna (2024)Tutkielma käsittelee Joensuun taidemuseo Onnin antiikin kokoelman keramiikkavaasien vaasimaalauksia. Tutkielmassa tarkastellaan seitsemää taidemuseon antiikin kokoelmassa säilytettävää Onni Okkosen keräämää keramiikkavaasia ... -
Hankintamalleista henkilöstösuunnitteluun: hankinnan osaajat koolla Jyväskylässä
Pesola, Ulla (Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2014)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.