Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKeränen, Aino-Kaisa
dc.date.accessioned2012-02-16T14:00:38Z
dc.date.available2012-02-16T14:00:38Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37391
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena oli selvittää kaksikielisen (suomi-ruotsi) lapsen kielenkäyttötottumuksia päiväkotikontekstissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten informantti käyttää kumpaakin kieltään? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat informantin kielenvalintaan? 3. Ilmeneekö koodinvaihtoa? 4. Mitä tarkoituksia koodinvaihdolla on? Tutkielman ajatuksena oli tuottaa kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa muun muassa päiväkodin henkilökunnalle sekä kaksikielisten lasten vanhemmille, jotta lasten kaksikielistä kehitystä voitaisiin tukea entistä paremmin. Tutkielma oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiointeraktionismi. Materiaalinkeruumetodina käytin osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksessani havainnoin yhtä, havainnointihetkellä 5-vuotiasta tyttöä kaksikielisessä (suomi-ruotsi) päiväkodissa Keski-Suomessa. Havainnointitilanteet koostuivat erilaisista aktiviteeteista. Tutkittavan perhetausta oli suomenkielinen ja hänen ruotsin kielen omaksumisensa alkoi 10 kuukauden ikäisenä ruotsinkielisessä päivähoidossa. Taustatietoa informantin kielitaustasta sain vanhemmille lähettämäni kyselylomakkeen kautta. Tutkimusmateriaalin analysointimetodina käytin kuvailevaa analyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että informantti käytti enimmäkseen suomea ryhmänsä muiden tyttöjen kanssa vapaamuotoisissa leikkitilanteissa sekä suomenkielisen lapsiryhmän ohjaajien kanssa. Havaintojeni mukaan informantti valitsi poikkeuksetta ruotsin keskustelukieleksi ruotsinkielisen ryhmänsä ohjaajien kanssa. Lisäksi informantti vaikutti käyttävän ruotsia esikoulutunneilla sekä ohjaajien että muiden lasten kanssa. Tärkeimpiä informantin kielenvalintaan vaikuttavia tekijöitä näyttivät olevan tilanne ja puhekumppani. Koodinvaihtoa ilmeni jonkin verran kummallekin kielelle. Koodinvaihdolle tyypillisiä tekijöitä olivat puhekumppanin vaihtuminen, sanoman vahvistaminen sekä mieliala. Tutkimuksen mukaan informantti vaikutti olevan tietoinen kielten eriävyydestä ja käyttävän molempia kieliään systemaattisesti. Koodinvaihto ei havaintojeni mukaan ilmentänyt ainakaan suurempia puutteita informantin kielikompetensseissa vaan pikemminkin mahdollisuutta ilmaista itseään laajemmin kahdella kielellä.fi
dc.language.isoswe
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherkodväxlingfi
dc.subject.otherkontextfi
dc.subject.otherspråkvalfi
dc.subject.othertvåspråkighetfi
dc.titleSpråkval och kodväxling hos ett tvåspråkigt barn
dc.typebachelor thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201202161199
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f
dc.rights.accesslevelopenAccessen
dc.type.publicationbachelorThesis
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright