| dc.contributor.author | Keränen, Aino-Kaisa | |
| dc.date.accessioned | 2012-02-16T14:00:38Z | |
| dc.date.available | 2012-02-16T14:00:38Z | |
| dc.date.issued | 2011 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37391 | |
| dc.description.abstract | Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kaksikielisen (suomi-ruotsi) lapsen kielenkäyttötottumuksia päiväkotikontekstissa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten informantti käyttää kumpaakin kieltään? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat informantin kielenvalintaan? 3. Ilmeneekö koodinvaihtoa? 4. Mitä tarkoituksia koodinvaihdolla on? Tutkielman ajatuksena oli tuottaa kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa muun muassa päiväkodin henkilökunnalle sekä kaksikielisten lasten vanhemmille, jotta lasten kaksikielistä kehitystä voitaisiin tukea entistä paremmin.
Tutkielma oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiointeraktionismi. Materiaalinkeruumetodina käytin osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksessani havainnoin yhtä, havainnointihetkellä 5-vuotiasta tyttöä kaksikielisessä (suomi-ruotsi) päiväkodissa Keski-Suomessa. Havainnointitilanteet koostuivat erilaisista aktiviteeteista. Tutkittavan perhetausta oli suomenkielinen ja hänen ruotsin kielen omaksumisensa alkoi 10 kuukauden ikäisenä ruotsinkielisessä päivähoidossa. Taustatietoa informantin kielitaustasta sain vanhemmille lähettämäni kyselylomakkeen kautta. Tutkimusmateriaalin analysointimetodina käytin kuvailevaa analyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että informantti käytti enimmäkseen suomea ryhmänsä muiden tyttöjen kanssa vapaamuotoisissa leikkitilanteissa sekä suomenkielisen lapsiryhmän ohjaajien kanssa. Havaintojeni mukaan informantti valitsi poikkeuksetta ruotsin keskustelukieleksi ruotsinkielisen ryhmänsä ohjaajien kanssa. Lisäksi informantti vaikutti käyttävän ruotsia esikoulutunneilla sekä ohjaajien että muiden lasten kanssa. Tärkeimpiä informantin kielenvalintaan vaikuttavia tekijöitä näyttivät olevan tilanne ja puhekumppani. Koodinvaihtoa ilmeni jonkin verran kummallekin kielelle. Koodinvaihdolle tyypillisiä tekijöitä olivat puhekumppanin vaihtuminen, sanoman vahvistaminen sekä mieliala.
Tutkimuksen mukaan informantti vaikutti olevan tietoinen kielten eriävyydestä ja käyttävän molempia kieliään systemaattisesti. Koodinvaihto ei havaintojeni mukaan ilmentänyt ainakaan suurempia puutteita informantin kielikompetensseissa vaan pikemminkin mahdollisuutta ilmaista itseään laajemmin kahdella kielellä. | fi |
| dc.language.iso | swe | |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.subject.other | kodväxling | fi |
| dc.subject.other | kontext | fi |
| dc.subject.other | språkval | fi |
| dc.subject.other | tvåspråkighet | fi |
| dc.title | Språkval och kodväxling hos ett tvåspråkigt barn | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201202161199 | |
| dc.type.dcmitype | Text | en |
| dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
| dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
| dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
