Hur behärskar första års universitets studerande idiom?

Abstract

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää kuinka hyvin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat hallitsevat idiomeja ruotsin kielessä. Koska hypoteesini oli, että opiskelijat eivät hallitse idiomeja tarpeeksi hyvin, otin myös selville mahdollisia syitä, miksi idiomien hallinta on pintapuolista. Tutkimukseeni osallistui yhteensä 35 ensimmäisen vuoden yliopisto- opiskelijaa. Heistä 21 opiskelee ruotsia pääaineenaan ja loput 14 ovat ruotsin sivuaineopiskelijoita. Ensisijaisena materiaalina käytin idiomi kyselylomakkeita. Lomake koostui taustatiedoista sekä idiomi osiosta, jossa informantit käänsivät 10 idiomia ruotsiksi ja 10 suomeksi. Tulosten analysointiin käytin tutkielmassani sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää; taulukoiden avulla sain selville kuinka moni informanteista vastasi tietyllä tavalla ja näin ollen pystyi pohtimaan syitä. Lisämateriaalina tutkin lukion uusimman ruotsin oppikirjasarjan, Galleri 1-7 kirjoja sekä ruotsin kielen opintosuunnitelmaa (Varkauden lukion opetussuunnitelma, 1.8.2005) vahvistaakseni omia epäilyksiäni idiomien esiintymisen vähyydestä. Analyysini osoittautui pääosin oikeaksi. Opiskelijat hallitsivat hyvin ne vähäiset idiomit, jotka olivat käännettävissä sananmukaisesti. Sen sijaan idiomit, jotka täytyi kääntää idiomilla, hallittiin yleisesti huonosti. Yleisesti ottaen ruotsin pääaineopiskelijat hallitsivat idiomeja paremmin kuin sivuaineopiskelijat, mikä selittyy sillä, että pääaineopiskelijat ovat enemmän tekemisissä ruotsin kielen kanssa ja heillä on enemmän motivaatiota kieltä kohtaan. Tutkimustulosteni perusteella idiomien opetusta ruotsin kielessä tulisi kehittää. Ehdotukseni olisi että opettajat voisivat käyttää idiomeja enemmän oppitunneilla. Oppikirjoihin voisi myös lisätä idiomeja tuomaan väriä ja kulttuurintuntemusta kielenopetukseen. Toisaalta kielten opetuksen resursseja leikataan aika ajoin, mikä voi vaikeuttaa keskittymistä kielitieteen pienimpiin osiin, joita idiomitkin edustavat.