Att tala förståeligt. Gymnasieelevernas och lärarnas åsikter om svenskt uttal och uttalsövningar

Abstract

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, mitä mieltä lukiolaiset ovat ruotsin kielen ääntämisharjoituksista ja niiden riittävyydestä, sekä ottaa selville heidän yleinen kantansa ruotsin kielen opiskelusta. Tutkimuksessa huomioitiin myös, kuinka sukupuoli ja aiempi menestys opinnoissa vaikuttivat vastauksiin. Tämän lisäksi lukio-opettajilta kysyttiin, millaisia ääntämisharjoituksia he käyttävät opetuksessaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja materiaali koottiin lomakkeiden avulla. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista toinen oli oppilaita ja toinen opettajia varten. Tutkimukseen osallistui yhteensä 110 lukiolaista ja 4 opettajaa eri puolilta Suomea. Tuloksista ilmeni, että vain 36,1 % kyselyyn vastanneista lukiolaisista halusi lisää ääntämisenopetusta. Positiivisesti yllättävää oli, että 61,9 % lukiolaisista piti ruotsin opiskelusta. Sukupuoli ja saadut arvosanat vaikuttivat merkittävästi vastauksiin – tytöt ja hyvin menestyneet halusivat enemmän ääntämisen opetusta ja pitivät enemmän ruotsin kielen opiskelusta kuin muut vastaajat. Opettajien vastauksista kävi ilmi, että ääntäminen ja ääntämisharjoitukset ovat tärkeä osa kielenopetusta. Sekä oppilaiden että opettajien mielestä tärkeimmät kriteerit ääntämistä koskien olivat selkeys ja ymmärrettävyys. Tutkimuksen perusteella ääntämisharjoitusten roolia opetussuunnitelmassa tulisi muuttaa näkyvämmäksi. Vaikka vain hieman yli kolmasosa lukiolaisista halusi lisää ääntämisenopettamista, tulisi opettajien harkita, miten he opettavat ääntämistä ja ovatko opetustavat tehokkaita.