Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorViitala, Taneli
dc.date.accessioned2012-01-12T09:03:10Z
dc.date.available2012-01-12T09:03:10Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1192058
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37194
dc.description.abstractTutkielmassa tarkastellaan sitä, miten ajatus inhimillisen kokemusmaailman tarinallisuudesta nousee esiin Friedrich Nietzschen teoksissa Die fröhliche Wissenschaft (1882), Also sprach Zarathustra (1883–1885), Jenseits von Gut und Böse (1886) sekä Zur Genealogie der Moral (1887). Tavoitteena on selvittää, miten Nietzsche ymmärtää tarinallisten rakenteiden roolin suhteessa yksilön minuuden muodostumiseen, inhimillisen olemassaolon ajallisuuteen sekä kokemusten merkityksellistämiseen. Tehtyjä havaintoja verrataan narratiivisten ihmistieteiden piirissä esitettyihin näkemyksiin, ja yhtenevyydet ja erot näiden kahden näkökulman välillä nostetaan esiin. Yksi tutkielman keskeisistä väitteistä on, että Nietzsche suhtautuu yksilön minuuteen eräänlaisena tarinallisena konstruktiona. Väitettä perustellaan vetoamalla tutkittaviin teoksiin ja niitä käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Yhteys narratiivisiin ihmistieteisiin on tässä kohdin varsin selkeästi esillä. Erityisesti Paul Ricoeurin ajatus yksilön narratiivisesta identiteetistä nostetaan esiin. Tutkielmassa elämän tarinallisuuden ilmiötä lähestytään hyvin pitkälti inhimillisen olemassaolon ajallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään, että Nietzsche hahmottaa sekä menneisyyden että tulevaisuuden tarinallisina rakenteina, joiden varaan kaikki inhimilliset merkitykset, päämäärät ja tavoitteet rakentuvat. Ajallisuuden tarkastelussa nojataan erityisesti Martin Heideggerin näkemyksiin ajasta. Tutkielmassa syyllisyyden ilmiön tarkastelulla on keskeinen rooli. Tavoitteena on osoittaa, että Nietzschelle menneiden kokemusten uudenlainen tarinallistaminen merkitsee mahdollisuutta irrottautua elinvoimaa verottavista syyllisyyden ja katumuksen tunteista. Syyllisyyden ilmiötä tarkastellaan suhteessa Nietzschen teoksissaan kehittelemään ikuisen paluun ajatukseen. Tutkielman loppupuolella pohditaan myös sitä, missä määrin kokemusten tarinallistaminen voidaan ymmärtää yksilön tietoisesti suorittamana toimintana, ja sitä, millä tavoin yksilön kokemuksistaan muodostamien tarinallisten rakenteiden totuusarvoon tulisi suhtautua.
dc.format.extent112 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherNietzsche, Friedrich
dc.subject.otherNietzsche, Friedrich
dc.subject.otherNietzsche, Friedrich
dc.subject.otherNietzsche, Friedrich
dc.subject.otherRicoeur, Paul
dc.titleElämän tarinallistaminen Friedrich Nietzschen tuotannossa vuosina 1882-1887
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201201121024
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjallisuusfi
dc.contributor.oppiaineLiteratureen
dc.date.updated2012-01-12T09:03:10Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi304
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.ysoihmistieteet
dc.subject.ysonarratiivisuus
dc.subject.ysopsykologia
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysosyyllisyys


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot