Opinto-ohjaus Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa : erityispiirteitä yleislukiolaisten ja matematiikkalukiolaisten henkilökohtaisen ohjauksen tarpeessa

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena on tutkia opinto-ohjauksen tarvetta helsinkiläisessä Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa esiintyviä mahdollisia eroavaisuuksia ja erityispiirteitä yleislukion linjan ja matematiikkalinjan opiskelijoiden välillä. Matematiikkalukion opiskelijat ovat omien havaintojeni perusteella jo lukion alkuvaiheessa tietoisempia lukion jälkeisestä suuntautumisestaan jatko-opintoihin kuin yleislukiolaiset, joten olettamukseni on, että myös oh-jauksen tarpeessa ja siinä, millainen ohjaus koetaan hyödylliseksi, on eroja linjojen välillä. Teoriapohjana ohjaustarpeen kartoituksessa olen käyttänyt mm. Vance Peavyn teoksia sosiodynaamisesta ohjauksesta. Ohjaustarpeen pohjalta pohdin, kuinka voisin jatkossa paremmin hyödyntää sosiodynaamista ohjausmallia, toiminnallisia menetelmiä sekä rat-kaisukeskeistä lähestymistapaa oman ohjaukseni kehittämisessä. Tämä tutkimus on suori-tettu laskemalla kaikki henkilökohtaiset käynnit opolassa vastaanotollani keväällä 2011 sekä lomakekyselyn avulla opinto-ohjauksen tunneilla helmikuussa 2011. Kyselyn ja laskettujen yksittäisten käyntien perusteella voidaan todeta, että yleislukion opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tarve vaikuttaa olevan selvästi suurempi kuin matematiikkalukiolaisten. Yleislukiolaisista yli puolet on myös sitä mieltä, että henkilö-kohtainen ohjaus lukiossa on erittäin tärkeää, kun vastaavasti vain vajaa viidesosa mate-matiikkalukiolaisista on sitä mieltä. Kyselylomakkeella opiskelijoiden antamien kom-menttien perusteella käy selvästi ilmi lukiolaisten epävarmuuden tunne selviytyä kunnial-la lukiosta ilman asiantuntevaa yksilöohjausta. Tärkeimmiksi yksittäisiksi syiksi vastaan-otolla käynteihin osoittautuivat kursseihin ja lukujärjestykseen liittyvät asiat, kun taas henkilökohtaiset syyt, kuten esim. väsymys tai masentuneisuus, jäivät vastauksissa yllät-tävänkin vähäiselle huomiolle. Tutkimus osoittaa selvästi sekä yleislukiolaisten että matematiikkalukiolaisten pitävän jatko-opintoja ja tiedon saamista hakemiskäytänteistä tärkeimpänä yksittäisenä asiana, jota opinto-ohjauksen tunneilla, mutta myös henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa pitäisi käsitellä. Muutenkaan selviä eroja linjojen välillä ohjaukseen liittyvien toiveiden kohdalla ei voida havaita. Opiskelijat Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiik-kalukiossa ovat tutkimuksen mukaan erittäin tyytyväisiä saatuun ohjaukseen ja suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Tutkimuksessa ilmitulleiden toiveiden pohjalta kehitän jatkossa omaa opinto-ohjaustani hyödyntämällä sosiodynaamista ohjausmallia ja toiminnallisia menetelmiä esim. erilaisten harjoitusten muodossa.

Tämän kehittämistyön tarkoituksena on tutkia opinto-ohjauksen tarvetta helsinkiläisessä Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiikkalukiossa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa esiintyviä mahdollisia eroavaisuuksia ja erityispiirteitä yleislukion linjan ja matematiikkalinjan opiskelijoiden välillä. Matematiikkalukion opiskelijat ovat omien havaintojeni perusteella jo lukion alkuvaiheessa tietoisempia lukion jälkeisestä suuntautumisestaan jatko-opintoihin kuin yleislukiolaiset, joten olettamukseni on, että myös oh-jauksen tarpeessa ja siinä, millainen ohjaus koetaan hyödylliseksi, on eroja linjojen välillä. Teoriapohjana ohjaustarpeen kartoituksessa olen käyttänyt mm. Vance Peavyn teoksia sosiodynaamisesta ohjauksesta. Ohjaustarpeen pohjalta pohdin, kuinka voisin jatkossa paremmin hyödyntää sosiodynaamista ohjausmallia, toiminnallisia menetelmiä sekä rat-kaisukeskeistä lähestymistapaa oman ohjaukseni kehittämisessä. Tämä tutkimus on suori-tettu laskemalla kaikki henkilökohtaiset käynnit opolassa vastaanotollani keväällä 2011 sekä lomakekyselyn avulla opinto-ohjauksen tunneilla helmikuussa 2011. Kyselyn ja laskettujen yksittäisten käyntien perusteella voidaan todeta, että yleislukion opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tarve vaikuttaa olevan selvästi suurempi kuin matematiikkalukiolaisten. Yleislukiolaisista yli puolet on myös sitä mieltä, että henkilö-kohtainen ohjaus lukiossa on erittäin tärkeää, kun vastaavasti vain vajaa viidesosa mate-matiikkalukiolaisista on sitä mieltä. Kyselylomakkeella opiskelijoiden antamien kom-menttien perusteella käy selvästi ilmi lukiolaisten epävarmuuden tunne selviytyä kunnial-la lukiosta ilman asiantuntevaa yksilöohjausta. Tärkeimmiksi yksittäisiksi syiksi vastaan-otolla käynteihin osoittautuivat kursseihin ja lukujärjestykseen liittyvät asiat, kun taas henkilökohtaiset syyt, kuten esim. väsymys tai masentuneisuus, jäivät vastauksissa yllät-tävänkin vähäiselle huomiolle. Tutkimus osoittaa selvästi sekä yleislukiolaisten että matematiikkalukiolaisten pitävän jatko-opintoja ja tiedon saamista hakemiskäytänteistä tärkeimpänä yksittäisenä asiana, jota opinto-ohjauksen tunneilla, mutta myös henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa pitäisi käsitellä. Muutenkaan selviä eroja linjojen välillä ohjaukseen liittyvien toiveiden kohdalla ei voida havaita. Opiskelijat Maunulan yhteiskoulussa ja Helsingin matematiik-kalukiossa ovat tutkimuksen mukaan erittäin tyytyväisiä saatuun ohjaukseen ja suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Tutkimuksessa ilmitulleiden toiveiden pohjalta kehitän jatkossa omaa opinto-ohjaustani hyödyntämällä sosiodynaamista ohjausmallia ja toiminnallisia menetelmiä esim. erilaisten harjoitusten muodossa.