dc.contributor.author | Korri, Jukka | |
dc.date.accessioned | 2011-12-08T18:55:13Z | |
dc.date.available | 2011-12-08T18:55:13Z | |
dc.date.issued | 2011 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1190397 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37055 | |
dc.description.abstract | Työn tarkoituksena oli selvittää kirjallisuudesta eri kierrätyspolttoainejakeiden kemialliset koostumukset ja jakeiden sopivuus Lahti Energian (LE) uuden kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi. Tarkasteltaviksi jakeiksi valikoituivat aiemman kokemuksen perusteella tärkeiksi osoittautuneet kaupan ja teollisuuden jäte, rakennus- ja puujäte, kotitalousjäte sekä mahdollisena tulevaisuuden polttoaineena elektroniikkajäte. Koostumusselvitykset on suoritettu alkuainetasolla.
Jakeiden alkuainepitoisuuksia verrattaessa, havaittiin niiden välillä selviä eroja. Matalimmat haittaainepitoisuudet ja suppein vaihtelu oli rakennus- ja puujätteellä. Heikkolaatuisinta polttoainetta muun muassa useiden raskasmetallien korkeiden arvojen takia oli elektroniikkajäte. Väliin sijoittuivat kaupan ja teollisuuden jäte sekä kotitalousjäte, joiden keskinäinen ero alkuainepitoisuuksissa ei ollut suuri.
Polttoainekomponenteista erityistarkasteluun otettiin muovit. Ongelmia jätteenpolton kannalta aiheuttavat PVC:n sisältämä kloori sekä muovien yleisesti sisältämät palonestoaineet, lähinnä bromiyhdisteet. Suurin ongelma jätteenpolton kannalta on, että bromi ja kloori muodostavat kattilaa korrodoivia suoloja. Tietyissä olosuhteissa kloori voi myös muodostaa viime aikoina julkisuutta saaneita dioksiineja ja furaaneja. Muovien suurin käyttäjä, pakkausteollisuus, käyttää PVC:tä melko pienessä osassa tuotteistaan. Toisessa kierrätyspolttoaineiden kannalta merkittävässä lähteessä, rakennusteollisuudessa sen sijaan PVC:n käytöllä on muihin muoveihin verrattuna suuri merkitys. Myös bromia sisältäviä palonestoaineita käytetään yleisesti rakennusmateriaaleiksi tarkoitetuissa muoveissa, kuten eristeissä. Toinen bromattujen palonestoaineiden merkittävä käyttökohde on elektroniikan kotelointi sekä muut osat. Näissä pitoisuudet voivat olla erittäin korkeita. Muovien osalta selvisi myös, että väri- ja lisäaineina niissä käytetään erittäin monia eri alkuaineita, myös raskasmetalleja. Määrä ja laatu riippuvat käyttökohteesta. | |
dc.format.extent | 92 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | kierrätyspolttoaineet | |
dc.title | Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-2011120811775 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Fysiikan laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Physics | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.date.updated | 2011-12-08T18:55:13Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 402 | |
dc.subject.yso | polttoaineet | |
dc.subject.yso | kaasutus | |
dc.subject.yso | jätteenpoltto | |
dc.subject.yso | sähkön ja lämmön yhteistuotanto | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |