Selvitys kierrätyspolttoainejakeiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi
Työn tarkoituksena oli selvittää kirjallisuudesta eri kierrätyspolttoainejakeiden kemialliset koostumukset ja jakeiden sopivuus Lahti Energian (LE) uuden kaasutus-CHP-laitoksen polttoaineeksi. Tarkasteltaviksi jakeiksi valikoituivat aiemman kokemuksen perusteella tärkeiksi osoittautuneet kaupan ja teollisuuden jäte, rakennus- ja puujäte, kotitalousjäte sekä mahdollisena tulevaisuuden polttoaineena elektroniikkajäte. Koostumusselvitykset on suoritettu alkuainetasolla.
Jakeiden alkuainepitoisuuksia verrattaessa, havaittiin niiden välillä selviä eroja. Matalimmat haittaainepitoisuudet ja suppein vaihtelu oli rakennus- ja puujätteellä. Heikkolaatuisinta polttoainetta muun muassa useiden raskasmetallien korkeiden arvojen takia oli elektroniikkajäte. Väliin sijoittuivat kaupan ja teollisuuden jäte sekä kotitalousjäte, joiden keskinäinen ero alkuainepitoisuuksissa ei ollut suuri.
Polttoainekomponenteista erityistarkasteluun otettiin muovit. Ongelmia jätteenpolton kannalta aiheuttavat PVC:n sisältämä kloori sekä muovien yleisesti sisältämät palonestoaineet, lähinnä bromiyhdisteet. Suurin ongelma jätteenpolton kannalta on, että bromi ja kloori muodostavat kattilaa korrodoivia suoloja. Tietyissä olosuhteissa kloori voi myös muodostaa viime aikoina julkisuutta saaneita dioksiineja ja furaaneja. Muovien suurin käyttäjä, pakkausteollisuus, käyttää PVC:tä melko pienessä osassa tuotteistaan. Toisessa kierrätyspolttoaineiden kannalta merkittävässä lähteessä, rakennusteollisuudessa sen sijaan PVC:n käytöllä on muihin muoveihin verrattuna suuri merkitys. Myös bromia sisältäviä palonestoaineita käytetään yleisesti rakennusmateriaaleiksi tarkoitetuissa muoveissa, kuten eristeissä. Toinen bromattujen palonestoaineiden merkittävä käyttökohde on elektroniikan kotelointi sekä muut osat. Näissä pitoisuudet voivat olla erittäin korkeita. Muovien osalta selvisi myös, että väri- ja lisäaineina niissä käytetään erittäin monia eri alkuaineita, myös raskasmetalleja. Määrä ja laatu riippuvat käyttökohteesta.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29613]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Puuperäisiä biomassoja ja mikroturbiinitekniikkaa hyödyntävän pienen kokoluokan CHP-laitoksen mallintaminen osaksi aluelämpöverkkomallia
Karjalainen, Henri (2015)Tässä tutkielmassa mallinnettiin MATLAB:lla pienen kokoluokan (< 1MW) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantoyksikkö (CHP), joka hyödyntää puuperäisiä biomassoja polttoaineena ja mikroturbiiniteknologiaa sähkön tuottamiseen. ... -
Tiellä kohti uusien energiateknologioiden kaupallistumista : eri toimijoiden näkemyksiä puubiomassaa polttoaineenaan käyttävien pien- ja mikro-kokoluokan CHP-teknologioiden tulevaisuudesta
Vänttinen, Veli-Heikki (2011)Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin puubiomassaa polttoaineenaan käyttävien pien- ja mikro-kokoluokan CHP-teknologioiden innovaatioprosessiin, erityisesti kaupallistamiseen ja markkinoilla yleistymiseen, liittyviä ... -
Fossiiliset polttoaineet
Torkki, Tuomas (2001)[Yhteenveto] Lähes kaikki ihmisen toiminnot kuluttavat energiaa ja hyvinvoinnin kasvaessa myös energian kulutus kasvaa jatkuvasti. Fossiilisilla polttoaineilla on Suomessa edelleen hyvin vahva merkitys energiantuotannossa ... -
Paikallisten polttoaineiden tuotannon ja käytön aluetaloudelliset vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa
Storhammar, Esa; Mukkala, Kirsi (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, 2014) -
Säästökeino vai demokratia-areena? : kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten rooli julkisissa palveluissa OECD:n näkemänä
Zitting, Joakim (2014)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestöä (OECD), sen toimintaa poikkikansallisessa hallinnassa ja sen kansalaisyhteiskuntanäkemystä. Julkisten palvelujen järjestäminen ...