Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millainen keskustelu ulkomaalaisten maanomistuksesta rakentui eteläkarjalaisessa maakuntalehdessä, Etelä-Saimaassa. Tutkimus palaa kesään 2007 ja tarkastelee kriittistä diskurssianalyysia apuna käyttäen lehdessä rakentuneita diskursseja ja niiden representaatioita eri genreissä ja genrejen rajapinnoilla.
Tutkimuksessani keskeinen käsite on kulttuurinen muisti, johon tukeutuen nostan esille suomalaisten ja venäläisten välisten suhteiden historiallisen rakentumisen aikajaksolta, jolloin venäläisestä rakentui kansallisen identiteetin merkittävä Toinen, sekä taustoitan suomalaisten suhtautumista maahan ja sen omistamiseen. Lisäksi rajan käsite ja media maakunnallisen keskustelun rakentajana, foorumina ja merkitysten kohtauspaikkana ovat tarkastelun alla. Keskustelun rakentumisen lisäksi pohdin, miten keskustelun diskursiiviset tuotokset rakentuvat suhteessa kulttuuriseen muistiin, sekä millaisia identiteettejä keskustelussa merkityksellisille venäläi
sille ja suomalaisille rakennetaan ja miten ne esiintyvät suhteessa toisiinsa.
Tutkimukseni keskustelu jakautuu dikotomisesti kahteen – puolesta ja vastaan. Puolesta -diskurssi nojaa taloudelliseen rationaliteettiin ja näkee venäläisten lisääntyneen maanomistamisen mahdollisuutena alueella. Diskurssi erottuu maakunnallisen edun tavoittelijana ja kansainvälisenä toimijana Vastaan -diskurssista, jonka rationaliteetti on isänmaallinen, tila kansallinen ja kulttuurisen muistin venäläinen viholliskuva vahva. Diskurssi painottuu menneeseen ja näkee venäläisten maanomistamisen uhkana Suomelle. Venäläinen representoidaan mytologisoituna pahana, kun taas Puolesta -diskurssissa näkökulma vaihtuu hyödyllisyyteen ja varakkuuteen. Samalla rakennetaan moralisoitu suomalaisuus, joka Vastaan -diskurssissa identifioidaan ahneeksi ja naiiviksi, ja Puolesta -diskurssissa ennakkoluuloiseksi ja suvaitsemattomaksi. Diskurssien rajapinnoilla venäläinen ja suomalainen kuitenkin lähenevät toisiaan, kulttuuristen piirteiden noustessa kansallisia vahvemmiksi.
Tutkimus osoittaa, kuinka keskustelussa ulkomaalaisten maanomistuksesta Puolesta -diskurssin normittavasta hyötypuheesta huolimatta kulttuurinen muisti nostaa Vastaan -diskurssissa venäläisen esille suomalaisen kansallisen identiteetin kannalta merkittävänä Toisena, ja kuinka moralisoivan keskustelun kautta rakennetaan ”oikeaa” suomalaisuutta. Samalla media luo keskusteluun jännitteisyyttä, toimii yhteisöllisen ja yksilöllisen identifioitumisen areenana ja intressien välisenä kohtaamispintana.
...
