Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTakalo, Eeva
dc.date.accessioned2011-11-30T10:41:33Z
dc.date.available2011-11-30T10:41:33Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1189956
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37024
dc.description.abstractPro gradu -tutkielma käsittelee häälehtien nais- ja mieskuvaa. Tarkastelun kohteena on kaksi suomalaista häälehteä, Häät ja Mennään naimisiin, joiden sana-aineiston perusteella kartoitetaan sitä, miten naisista ja miehistä lehdissä puhutaan. Ensisijaisen mielenkiinnon kohteena ovat naisiin ja miehiin viittaavat nimitykset sekä heitä kuvailevat adjektiivit ja partisiipit. Tutkimusta taustoittavat erilaiset kriittisen tekstintutkimuksen teoriat, jotka toisaalta ohjaavat kiinnittämään huomiota tekstin sananvalintoihin, toisaalta käsittelemään sanoja osana niiden laajempia käyttöyhteyksiä, konteksteja. Odotuksenmukaisesti häälehdistä piirtyy kuva varsin morsiankeskeisenä mediana. Tähän vaikuttaa morsiameen viittaavien nimitysten ja morsianta kuvailevien sanojen suuri määrä verrattuna häiden toiseen päähenkilöön, sulhaseen. Vertailukohtaa häiden pääpariin tarjoavat muiden roolihenkilöiden nimitykset, joita on enemmän miespuolisille hääavustajille (puhemies, kantapoika, polvipoika) kuin naispuolisille hääavustajille (kaaso, morsiusneito). Laadulliselta kannalta tarkasteltuna morsiamen ja sulhasen nimityksissä on enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Morsiamen nimityksissä ja kuvailuissa painottuu ulkonäkö (tyylitaituri, tumma, kokovalkoinen) ja morsiamia luokitellaan sananvalinnoilla erilaisiin ryhmiin (kesämorsian, klassinen morsian). Lisäksi morsianta välillisesti kuvailevissa adjektiiveissa ja partisiipeissa toistuvat erilaiset naiselliseksi mielletyt ominaisuudet, kuten tunteellisuus (romanttinen puku) ja herkkyys (herkkä kimppu). Sulhaseen liittyvä kuvailu on tähän verrattuna varsin niukkaa, asiallista ja käytännöllistä (frakkipukuinen sulhanen, laadukas solmio, tavallinen kauluspaita). Sukupuolia yhdistävä piirre on kuninkaallisuuden ja satujen diskursseista peräisin olevat nimitykset, joita käytetään sekä morsiamesta että sulhasesta (prinsessa, prinssi, kaunotar, ritari). Sukupuolten välistä eroa selittää häälehtien kaupallinen tavoite. Mielikuvilla ja tunteilla pelaavat sananvalinnat ohjaavat erityisesti morsiamia erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseen kulutusvalintojen kautta. Morsiamet lehtien ensisijaisena kohderyhmänä ovat myös vaikuttamisen ensisijainen kohde.
dc.format.extent99 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherHäät (aikakauslehti)
dc.subject.otherMennään naimisiin (aikauslehti)
dc.titleHäälehtien nais- ja mieskuva
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011113011750
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.subject.methodDiskurssianalyysi
dc.date.updated2011-11-30T10:41:33Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysohäälehdet
dc.subject.ysomieskuva
dc.subject.ysonaiskuva
dc.subject.ysotekstintutkimus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot