Häälehtien nais- ja mieskuva

Abstract

Pro gradu -tutkielma käsittelee häälehtien nais- ja mieskuvaa. Tarkastelun kohteena on kaksi suomalaista häälehteä, Häät ja Mennään naimisiin, joiden sana-aineiston perusteella kartoitetaan sitä, miten naisista ja miehistä lehdissä puhutaan. Ensisijaisen mielenkiinnon kohteena ovat naisiin ja miehiin viittaavat nimitykset sekä heitä kuvailevat adjektiivit ja partisiipit. Tutkimusta taustoittavat erilaiset kriittisen tekstintutkimuksen teoriat, jotka toisaalta ohjaavat kiinnittämään huomiota tekstin sananvalintoihin, toisaalta käsittelemään sanoja osana niiden laajempia käyttöyhteyksiä, konteksteja. Odotuksenmukaisesti häälehdistä piirtyy kuva varsin morsiankeskeisenä mediana. Tähän vaikuttaa morsiameen viittaavien nimitysten ja morsianta kuvailevien sanojen suuri määrä verrattuna häiden toiseen päähenkilöön, sulhaseen. Vertailukohtaa häiden pääpariin tarjoavat muiden roolihenkilöiden nimitykset, joita on enemmän miespuolisille hääavustajille (puhemies, kantapoika, polvipoika) kuin naispuolisille hääavustajille (kaaso, morsiusneito). Laadulliselta kannalta tarkasteltuna morsiamen ja sulhasen nimityksissä on enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Morsiamen nimityksissä ja kuvailuissa painottuu ulkonäkö (tyylitaituri, tumma, kokovalkoinen) ja morsiamia luokitellaan sananvalinnoilla erilaisiin ryhmiin (kesämorsian, klassinen morsian). Lisäksi morsianta välillisesti kuvailevissa adjektiiveissa ja partisiipeissa toistuvat erilaiset naiselliseksi mielletyt ominaisuudet, kuten tunteellisuus (romanttinen puku) ja herkkyys (herkkä kimppu). Sulhaseen liittyvä kuvailu on tähän verrattuna varsin niukkaa, asiallista ja käytännöllistä (frakkipukuinen sulhanen, laadukas solmio, tavallinen kauluspaita). Sukupuolia yhdistävä piirre on kuninkaallisuuden ja satujen diskursseista peräisin olevat nimitykset, joita käytetään sekä morsiamesta että sulhasesta (prinsessa, prinssi, kaunotar, ritari). Sukupuolten välistä eroa selittää häälehtien kaupallinen tavoite. Mielikuvilla ja tunteilla pelaavat sananvalinnat ohjaavat erityisesti morsiamia erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseen kulutusvalintojen kautta. Morsiamet lehtien ensisijaisena kohderyhmänä ovat myös vaikuttamisen ensisijainen kohde.