dc.description.abstract | PAKKI on laaja pakkausteknologian tutkimushanke, joka on toteutettu vuosina
2009-2010. Hankkeeseen osallistui viisi tutkimusosapuolta sekä kahdeksan yrityspartneria.
Projektin johdosta ja koordinoinnista vastasi Jyväskylän yliopisto.
Muut tutkimusosapuolet olivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
MTT, Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset edustivat monipuolisesti pakkausketjun
eri vaiheita ja olivat: materiaalitoimittajat M-real ja Stora Enso, pakkaustoimittajat
Suominen, SCA Packaging Finland ja Huhtamäki, ja brändinomistajat
Atria ja Nokia. Vähittäiskauppaa edusti S-ryhmän hankinta- ja logistiikkayritys
Inex Partners. Hanketta rahoittivat TEKES sekä hankkeeseen osallistuneet
yritykset ja tutkimusyksiköt.
PAKKI-hankkeen tavoitteena oli lisätä kriittisten pakkauksiin liittyvien
attribuuttien ja pakkauksiin liittyvän havaitun arvon ymmärrystä läpi pakkauksen
arvoketjun. Tuloksena projekti tuotti joukon työkaluja pakkauksiin liittyvien
päätösten tueksi pakkaamisen arvoketjun eri vaiheissa. Nämä työkalut
pitävät sisällään esimerkiksi malleja pakkauksen kuluttajan kokemaan arvoon
liittyen, arvoon perustuvan hinnoittelumallin, systemaattisen tavan jakaa tietoa
pakkauksen arvosta ja luokittelun pakkauksen designin miellyttävyyden attribuuteista
eri kuluttajaryhmille. Hanke koostui viidesta osaprojektista, jotka on
esitelty seuraavassa.
Ensimmäisen osaprojektin Pakkausuudistusten rooli tuotteen kilpailukyvylle
(Aalto-yliopisto) tavoitteena oli kartoittaa ja identifioida pakkaussuunnitteluprosessien
parhaita käytänteitä ja tätä kautta mallintaa menestyksekäs kuluttajanäkökulman
huomioiva pakkaussuunnitteluprosessi. Tutkimuksessa tarkasteltiin
kuluttajatuotteiden pakkaussuunnitteluprosessia kahdessa eri maassa:
Suomessa ja Yhdysvalloissa. Pyrkimyksenä oli tunnistaa tekijöitä pakkauksen
menestykselle tai epäonnistumiselle; tutkia miten pitkäkantoista kilpailuetua
voidaan rakentaa pakkauksen avulla; ja arvioida yritysten kykyä luoda innovatiivisilla
pakkauksella lisäarvoa ostajille ja kuluttajille. Tutkimus perustui laajaan
yritysjohdolle suunnattuun haastattelu- ja kyselyaineistoon. Tutkimustulokset
osoittivat, että pakkaussuunnitteluprosessit poikkeavat melko suuresti
toisistaan Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa pyritään aktiivisemmin
tuottamaan innovatiivisia pakkauksia kuluttajalähtöisesti, kun taas Suomessa
prosessit ovat usein teknologia- ja tuotantolähtöisiä. Kuluttajanäkökulma tulee
esiin Suomessa vain vähäisissä määrin. Keskeisiksi esteiksi suomalaisten yritysten
pakkaussuunnitteluprosessien innovatiivisuudelle havaittiin a) kustannusja
tuotantolähtöinen ajattelu, b) nojautuminen vallitseviin rajoitteisiin ja olosuhteisiin
(teknologia, kuluttajatrendit, kilpailijoiden pakkaukset), c) kokonaisvaltaisen
johtamisen puute, ja d) resurssien ja ajan puute.
Toisessa osaprojektissa Pakkauksen arvon määrittelyn prosessit ja strategiat
(Jyväskylän yliopisto) analysoitiin pakkauksen arvonluonnin strategioita ja periaatteita,
kartoitettiin pakkauksen arvoketjuun osallistuvat toimijat ja analysoitiin
pakkauksen arvon muodostumista kunkin toimijan näkökulmasta. Osaprojektissa
tarkasteltiin pakkauksen arvoa asiakkaiden näkökulmasta, erityisesti
sitä miten arvo muodostuu pakkauksen ominaisuuksien pohjalta, ja miten arvo ilmenee hyötyjen ja lisäarvon kokemisena. Tarkastelun kohteena oli myös pakkauksen
arvoa tuottavien ominaisuuksien ja hinnan suhde. Pakkauksen arvo
määriteltiin siten, että se realisoituu pakkauksen arvoketjun eri toimijoiden havainnoissa
ja käsityksissä. Osahanke koostui useista eri tutkimuksista, joissa
tutkimusongelmaa selvitettiin eri näkökulmista ja erilaisilla aineistoilla. Tutkimustulokset
osoittivat, että arvon kokeminen pakkauksista on vahvasti sidoksissa
kokijan asemaan arvoketjussa, tilanteeseen ja tuotteeseen. Arvoketjuun
osallistuvat toimijat näkevät arvon omien kriittisten prosessiensa kautta, mikä
saattaa aiheuttaa ristiriitoja sekä osaoptimointia. Kuluttajien kokemus pakkauksen
arvosta syntyy tilannekohtaisesti, ja se liittyy mm. ostoprosessin vaiheeseen,
kuluttajan päämääriin, tai siihen sosio-kulttuuriseen kontekstiin, jossa
tuotetta käytetään. | fi |