Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 9. luokan oppilaiden näkemyksiä terveystiedon opettajan asiantuntijuudesta. Tutkimuksen aineisto perustui syksyn 2009 pilottitutkimukseen, joka tehtiin osana Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella toteutettavaa WHO–Koululaistutkimusta. WHO- Koululaistutkimus on maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus (HBSC), jossa tarkastellaan monipuolisesti kouluikäisten lasten ja nuorten elämäntyylejä ja terveyskäyttäytymistä eri konteksteissa. Kysymyspatteristo eli mittari terveystiedon opettajan asiantuntijuudesta laadittiin käyttäen apuna aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen, mutta mukana oli myös yksi avoin kysymys, jonka tuottama aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti teemoittelulla. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin khiin neliö -testillä. Terveystiedon opettajan asiantuntemusta kartoittavista kysym
yksistä muodostettiin faktorianalyysin avulla sekä pojille että tytöille neljä summamuuttujaa, joiden jatkoanalyysissä käytettiin varianssianalyysiä. Summamuuttujat nimettiin tytöillä oppilaantuntemukseksi, opettajan itsetuntemukseksi ja tutkivaksi otteeksi, eettiseksi osaamiseksi ja aineenhallinnaksi sekä pedagogiseksi osaamiseksi. Pojilla summamuuttujat olivat puolestaan oppilaiden osallistaminen, tavoitteiden selkeyttäminen, opettajan pedagoginen osaaminen ja aineenhallinta sekä vuorovaikutusosaaminen. Summamuuttujien sisäistä konsistenssia tarkastelin Cronbachin alfa-kertoimella. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan oppilaiden taustoja kuvaavista tekijöistä tilastollisesti voimakkaimmin yhteydessä useimpiin arvioinnin kohteina olleisiin terveystiedon opettajan asiantuntijuusalueisiin oli se, olivatko oppilaat terveystiedon tuntien myötä aiempaa kiinnostuneempia terveysteemoista. Terveysteemoista kiinnostuneet pojat arvioivat muita poikia yleisemmin, että terveystiedon opettaja osallistaa oppilaita, on pedagogisesti osaava ja hallitsee opetettavan aineen sekä vuorovaikutusosaamisen. Kaiken kaikkiaan tytöt arvioivat poikia yleisemmin terveystiedon opettajan hallitsevan eettisen osaamisen ja oppilaantuntemuksen. Nuorten koululutusorientaatio oli yhteydessä heidän arviointeihinsa opettajan asiantuntemuksesta siten, että lukioon aikovat tytöt pitivät ammattikouluun suuntaavia tyttöjä yleisemmin tärkeänä, että terveystiedon opettaja elää itse terveellisesti ja esimerkillisesti. Pojista puolestaan ammattikouluun suuntaavat, heikommin koulussa menestyneet ja heikommaksi terveytensä kokeneet mielsivät yleisemmin, että opettaja hallitsee vuorovaikutusosaamisen. Sukupuolesta riippumatta heikommin koulussa menestyneet, kohtalaiseksi terveytensä kokeneet ja ammattikouluun suuntaavat olivat muihin verrattuna kaiken kaikkiaan opetukseen ja terveystiedon opettajan osaamiseen tyytyväisempiä kuin muut oppilaat.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden taustatekijöillä on yhteyttä siihen, miten he arvioivat opettajan asiantuntemusta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä terveystiedon opettajan osaamista ja terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetusta kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että opetus tavoittaa kaikenlaiset oppilaat, sekä tytöt että pojat, ja haastaa oppilaat tarkastelemaan ja kehittämään omaa terveysosaamistaan omasta taustastaan riippumatta.
...
