Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKananen, Terttu
dc.date.accessioned2011-10-04T14:24:41Z
dc.date.available2011-10-04T14:24:41Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1184707
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36756
dc.description.abstractTutkimuksen aiheena oli 5—6-vuotiaiden lasten kuulotiedon käsittely ja sen kehittyminen. Tutkit-tavina oli 25 tyypillisesti kehittynyttä lasta: 13 tyttöä ja 12 poikaa. 5-vuotiaita oli yhdeksän, 6-vuotiaita oli 16. Tutkittavat oli rekrytoitu Jyväskylästä ja sen lähialueilta Väestörekisterikeskukselta saatujen tietojen pohjalta. Tutkimuksessa tehtiin sekä EEG-mittaus että käyttäytymistason testejä. EEG-mittauksessa käytettiin ns. oddball-asetelmaa, jossa taajuudeltaan 500 Hz:n siniäänen seassa soitettiin poikkeavana ärsykkeenä 425 Hz:n siniääntä. Käyttäytymistason testejä oli kaksi: Ensimmäisessä tutkittavien piti kuunnella kolmen siniäänen joukosta, mikä äänistä oli taajuudeltaan korkeampi kuin kaksi muuta. Toisessa testissä kuunneltavina oli synteettisesti muodostettuja y- ja i-vokaaleja, ja tutkittavan piti erottaa kolmen vokaalin joukosta yksi poikkeava. Tutkimuksen perusteella 5—6-vuotiaiden lasten kuulovasterakenne muodostuu P1—N2-aalloista, joista P1:n jännitehuippu osuu noin 100—115 ms ja N2:n noin 200—225 ms ärsykkeestä. Lisäksi poikkeavan äänen kuulovasteessa on näkyvissä ns. poikkeavuusnegatiivisuus- eli MMN-aalto (mismatch negativity) noin 230—250 ms ärsykkeestä. Lähdeanalyysin perusteella P1- ja N2-aaltojen syntypaikkaa kuvasi tangentiaalisesti suuntautunut dipolipari, joka sijoittui molempiin aivopuoliskoihin ylemmän temporaalipoimun sisäosiin. N2-aallon taustalta löytyi myös toinen dipo-lipari, joka oli orientaatioltaan radiaalinen ja sijoittui myös ylemmälle temporaalipoimulle, mutta tangentiaalista lateraalisemmaksi. MMN-aalto syntyi yhdestä, tangentiaalisesti orientoituneesta di-poliparista, joka sijoittui ylemmän temporaalipoimun sisäosiin. Kuulovasteissa ei ollut eroa 5- ja 6-vuotiaiden välillä, mutta MMN-aallossa oli suurta yksilöllistä vaihtelua. Käyttäytymistason testien perusteella voitiin nähdä, että tietoinen taajuuden erottelukyky kehittyy 5 ja 6 ikävuoden välillä. MMN-aallon ja tietoisen taajuuden erottelukyvyn välille ei löydetty mitään yhteyttä. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen olettaa, että siniääniin liittyvän kuulotiedon käsittelyn kehitys on 5—6-vuotiailla vielä keskeneräinen.
dc.format.extent31 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermismatch negativity
dc.titleKuulotiedon käsittely 5-6-vuotiailla : kuulovasteet, niiden paikantaminen ja yhteys käyttäytymistason testien tuloksiin
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011100411494
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2011-10-04T14:24:41Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysolapset
dc.subject.ysokuulo


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot