Vaikuttaako emotionaalinen taustamusiikki vihaisten kasvoilmemuutosten esitietoiseen tiedonkäsittelyyn muutossokeusparadigmassa?

Abstract

Uhkaavat tai vihaiset ärsykkeet havaitaan neutraaleja ja muita emotionaalisia ärsykkeitä tehokkaammin, mikä johtunee tietoisuutta edeltävistä esitietoisista havaintoprosesseista. Usein ympäristön viestit toisaalta havaitaan eri aisti-informaatioita yhdistellen aistipiirien välisen (engl. cross-modal) tiedonkäsittelyn myötä, jolloin nähdyn (emotionaaliseen) käsittelyyn voisi vaikuttaa esimerkiksi samalla kuultu taustamusiikki. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uhkan esitietoisen prosessoinnin mahdollisuutta sekä emotionaalisen taustamusiikin roolia visuaalisten uhkaärsykkeiden tiedonkäsittelyssä. Tätä tutkittiin muutossokeusparadigmalla, jossa esitettiin nopeita neutraalista vihaiseksi tai iloiseksi muuttuvia piirrettyjä kasvoilmeitä. Tässä tarkasteltiin sekä ilmemuutosten behavioraalista havaitsemista että etsittiin neurofysiologisia viitteitä esitietoisesta prosessoinnista aivojen heräte- eli ERP-vasteista (Event-Related Potentials) ennen ilmemuutoksen tietoista havaitsemista. Taustamusiikin roolia tarkasteltiin manipuloimalla ilmemuutostehtävän aikana soivan musiikin emotionaalisuutta (vihainen tai ei-vihainen). Tutkittavat havaitsivat hypoteesin mukaisesti vihaisia ilmemuutoksia iloisia tehokkaammin, mutta taustamusiikin emotionaalisuuden vaihtelu ei vaikuttanut suoriutumiseen. Esitietoisesta uhkan prosessoinnista ennen muutoksen tietoista raportointia saatiin myös viitteitä, kun neutraalin ja vihaiseksi muuttuneen kasvon aikaisissa ERP-vasteissa havaittiin amplitudiero (210–260 ms kasvon esittämisestä). Vasteet olivat lisäksi herkkiä taustamusiikin emotionaalisuudelle. Vihaisen musiikin aikana neutraalin ja vihaisen ilmeen aikaiset vasteet olivat samanlaisia, kun taas ei-vihaisen taustamusiikin yhteydessä näiden välille syntyi amplitudiero (210–260 ms kasvon esittämisestä). Tarkastellut ERP-vasteet mitattiin oikeanpuoleiselta ohimo- ja takaraivolohkon alueelta ja tulkittiin vastaavan kirjallisuudessa esiintyvää emotionaaliselle sisällölle herkkää EPN-vastetta (Early Posterior Negativity), varhaista aivojen takaosissa havaittavaa negatiivisuutta. Tulokset viittaavat yleisesti havaintoprosessiemme suurempaan uhkaherkkyyteen. Uhkaavat ärsykkeet havaitaan iloisia tehokkaammin ja niiden tiedonkäsittelyn taustalla näyttäisi olevan esitietoista prosessointia. Visuaalisen uhkan esitietoiseen prosessointiin kuitenkin vaikuttanee lisäksi tietoisesti kuullun taustamusiikin synnyttämä emotionaalinen havaintokonteksti. Vihainen kasvo oli ilmeisesti erityisen merkityksellinen esitietoisella tasolla emotionaalisesti inkongruentissa, ei-vihaisessa kontekstissa. Tulosten perusteella uhkaavien ärsykkeiden varhainen esitietoinen prosessointi ei siis tapahtuisi irrallaan muun aisti-informaation välittämästä emotionaalisesta havaintoympäristöstä. Tämä myös vihjaa esitietoisen ja tietoisen tiedonkäsittelyn yhteistyöstä.