Katseen suunnan muutoksen havaitseminen : aivojen herätevastetutkimus katsekontaktin merkityksestä muutossokeustilanteessa

Katse on yksi ihmisen merkittävimmistä keinoista välittää sosiaalista informaatiota. Useissa tutkimuksissa on todettu, että katsekontakti vetää ihmisen tarkkaavaisuuden puoleensa muita katseen suuntia paremmin. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, korostuuko katsekontaktin merkitys esitietoiselle ja tietoiselle havaitsemiselle myös näkökentän periferiassa esitetyssä muutostilanteessa. Tutkimme alkavan katsekontaktin (muutostilanteen jälkeinen kohti katsova katse) tietoista havaitsemista käyttäytymistason tutkimuksella, jossa selvitimme muutoksen havaitsemisen tarkkuutta ja nopeutta. Alkavan katsekontaktin esitietoista havaitsemista tutkimme aivojen P100-, N170- ja P300- herätevasteiden avulla muutossokeustilanteessa. Tulostemme mukaan alkava katsekontakti havaittiin sivulle kääntyvää katsetta tehokkaammin, ja kääntyneen katseen suunnalla oli merkitystä havaitsemiselle. Katsekontakti sai aikaan suuremman P100-, N170- ja P300-vasteen muutoskuvalle kuin eimuutosta -kuvalle toisin kuin sivulle kääntyvä katse. Tulostemme mukaan alkava katsekontakti prosessoidaan aivotasolla jo varhain eri tavoin kuin sivulle kääntyvä katse, vaikka muutosta ei tietoisesti havaittaisi. Tuloksemme tukevat teoriaa katseen suunnan muutoksen esitietoisen havaitsemisen vaikuttamisesta muutoksen tietoiseen havaitsemiseen. Näyttää siltä, että sosiaalinen sisältö vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuden suuntautumiseen, eikä muutoksen havaitseminen siten ole sattumanvaraista.