Kitkan vesiltä Pohjanlahden sahoille : Akanlahden tukinsiirtolaitokset 1893–1929
1800-luvun jälkipuoliskolla puun kysyntä kasvoi ja kilpailu kiristyi, joten sahojen hankinta-alueet ulotettiin niin kauas kuin se vesistöjä myöten oli mahdollista. Yleensä rajat tulivat vastaan viimeistään vedenjakajan luona, mutta joissain tapauksissa ongelma ratkaistiin tukinsiirtolaitoksen avulla. Näin tehtiin myös Vienanmereen virtaavilla Kitkajärvillä, joista vuonna 1893 alettiin siirtää konevoimin tukkeja kapean kannaksen yli Iijoen vesistöön ja edelleen Pohjanlahdelle. Myöhemmin Akanlahdelle rakennettiin vielä kaksi muuta siirtolaitosta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Akanlahden kahden ensimmäisen tukinsiirtolaitoksen toiminta vuosina 1893–1929. Näkökulma on ensisijaisesti mikrohistoriallinen, mutta koska Kitkan tapahtumiin vaikuttivat monet tekijät, kiinnitetään huomiota laajemmallekin alueelle. Samalla on mahdollista tarkastella, millaisia metsäalan yritysten toimintatavat olivat paikallisella tasolla.
Kitkan rikkaisiin metsävaroihin iskivät ensiksi kätensä oululaiset sahayrittäjät, jotka saivat alueella monopoliaseman oman tukinsiirtolaitoksensa ansiosta. 1800-luvun loppupuolella ne hankkivat suurimman osan Iijoella uitetuista tukeistaan vedenjakajan takaa. Ilman suuria panostuksia tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä puiden uittaminen Kitkalta Pohjanlahteen kesti aluksi kolme kesää. 1910-luvulla yhteistyön lisääntymisen ja Akanlahden siirtolaitosten metsähallituksen haltuun siirtymisen myötä myös muut yritykset pääsivät osaksi Kitkan metsistä.
Akanlahden tukinsiirtolaitokset ja niiden mahdollistamat metsä- ja uittotyöt olivat vuosikymmenien ajan merkittävä osa paikallista kulttuuria ja talousrakennetta. Uitot Kitkalta tarjosivat töitä parhaimmillaan parille sadalle työntekijälle ja ne olivat tärkeä tulonlähde seudulla, jolla ansiotyötä ei juuri ollut tarjolla. Erilaisten aineistojen avulla tätä toisaalta tyypillistä, toisaalta poikkeavaa uittoa voidaan tarkastella hyvin yksityiskohtaisesti. Vedenjakajan takaisista metsistä tapahtuneen uiton tarkastelu mikrohistorian näkökulmasta osoittaa myös, miten alan monet muutokset näkyivät paikallisesti.
...
Muu nimeke
Akanlahden tukinsiirtolaitokset 1893–1929Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kun toimeen tartutaan : tukin tie lautatavaraksi - metsästä maailmalle : Oy Mikko Kaloisen puutavaraliikkeen historia
Haaparinne, Zachris; Kantanen, Anna; Karvonen, Lauri; Latvala, Ossi; Luoma-aho, Kiti; Wilmi, Jorma (Mikko Kaloisen Säätiö, 2015) -
Tuon Pohjanlahden rannalla ja sileällä nurmella on kotini (3/4 C)
Tuntematon tekijä (s. d.) -
Pohjanlahden rannalla (3/4 C)
Tuntematon tekijä (s. d.) -
Vauraus, luotto, luottamus : talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin 1796-1830
Hemminki, Tiina (University of Jyväskylä, 2014) -
Vauraus, luotto, luottamus : talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin 1796-1830. Lectio praecursoria 1.10.2014
Hemminki, Tiina (Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry, Jyväskylän yliopisto, 2015)FM Tiina Hemmingin Suomen historian väitöskirja Vauraus, luotto, luottamus. Talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin tarkastettiin 1.10.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kari-Matti ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.