Kitkan vesiltä Pohjanlahden sahoille : Akanlahden tukinsiirtolaitokset 1893–1929
1800-luvun jälkipuoliskolla puun kysyntä kasvoi ja kilpailu kiristyi, joten sahojen hankinta-alueet ulotettiin niin kauas kuin se vesistöjä myöten oli mahdollista. Yleensä rajat tulivat vastaan viimeistään vedenjakajan luona, mutta joissain tapauksissa ongelma ratkaistiin tukinsiirtolaitoksen avulla. Näin tehtiin myös Vienanmereen virtaavilla Kitkajärvillä, joista vuonna 1893 alettiin siirtää konevoimin tukkeja kapean kannaksen yli Iijoen vesistöön ja edelleen Pohjanlahdelle. Myöhemmin Akanlahdelle rakennettiin vielä kaksi muuta siirtolaitosta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Akanlahden kahden ensimmäisen tukinsiirtolaitoksen toiminta vuosina 1893–1929. Näkökulma on ensisijaisesti mikrohistoriallinen, mutta koska Kitkan tapahtumiin vaikuttivat monet tekijät, kiinnitetään huomiota laajemmallekin alueelle. Samalla on mahdollista tarkastella, millaisia metsäalan yritysten toimintatavat olivat paikallisella tasolla.
Kitkan rikkaisiin metsävaroihin iskivät ensiksi kätensä oululaiset sahayrittäjät, jotka saivat alueella monopoliaseman oman tukinsiirtolaitoksensa ansiosta. 1800-luvun loppupuolella ne hankkivat suurimman osan Iijoella uitetuista tukeistaan vedenjakajan takaa. Ilman suuria panostuksia tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä puiden uittaminen Kitkalta Pohjanlahteen kesti aluksi kolme kesää. 1910-luvulla yhteistyön lisääntymisen ja Akanlahden siirtolaitosten metsähallituksen haltuun siirtymisen myötä myös muut yritykset pääsivät osaksi Kitkan metsistä.
Akanlahden tukinsiirtolaitokset ja niiden mahdollistamat metsä- ja uittotyöt olivat vuosikymmenien ajan merkittävä osa paikallista kulttuuria ja talousrakennetta. Uitot Kitkalta tarjosivat töitä parhaimmillaan parille sadalle työntekijälle ja ne olivat tärkeä tulonlähde seudulla, jolla ansiotyötä ei juuri ollut tarjolla. Erilaisten aineistojen avulla tätä toisaalta tyypillistä, toisaalta poikkeavaa uittoa voidaan tarkastella hyvin yksityiskohtaisesti. Vedenjakajan takaisista metsistä tapahtuneen uiton tarkastelu mikrohistorian näkökulmasta osoittaa myös, miten alan monet muutokset näkyivät paikallisesti.
...


Alternative title
Akanlahden tukinsiirtolaitokset 1893–1929Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23993]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kun toimeen tartutaan : tukin tie lautatavaraksi - metsästä maailmalle : Oy Mikko Kaloisen puutavaraliikkeen historia
Haaparinne, Zachris; Kantanen, Anna; Karvonen, Lauri; Latvala, Ossi; Luoma-aho, Kiti; Wilmi, Jorma (Mikko Kaloisen Säätiö, 2015) -
Conflicting objectives in production forests pose a challenge for forest management
Pohjanmies, Tähti; Triviño, María; Le tortorec, Eric; Salminen, Hannu; Mönkkönen, Mikko (Elsevier BV, 2017)Conflicts among different ecosystem services have been shown to be common and potentially exacerbated by management interventions. In order to improve the sustainability of natural resource use, the occurrence of these ... -
Creating Global Markets : Seaborne Trade in Pulp and Paper Products Over the Last 400 Years
Ojala, Jari; Tenold, Stig (Springer, 2018)The declining cost of sea transport has been a necessary condition for the growth of the global pulp and paper industry, especially in regions remote from economic centres. Thus, pulp and paper industries and international ... -
”Sivuttain mitattuna hänen elämänsä on hirvittävän pitkä.” : Kalle Päätalon representaatio Iijoki-sarjan kirja-arvosteluissa
Laitinen, Marjo-Tuulia (2018)Kalle Päätalo on eräs kaikkien aikojen luetuimmista suomalaisista kirjailijoista, jonka kirjoja on painettu yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Päätaloa representoidaan ... -
Dutch forest products' trade in the Baltic from the Late Middle Ages to the Peace of Munster in 1648
Tossavainen, Jouko (1994)