Imatra Big Band Festivalin epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja festivaaliyleisön musiikilliset mieltymykset kesällä 2010

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Imatra Big Band Festival -musiikkifestivaalin epäsuoria taloudellisia vaikutuksia sekä festivaaliyleisön musiikillisia mieltymyksiä kesällä 2010. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää festivaaliyleisön kulutuksesta syntyviä taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää festivaaliyleisön musiikillisia mieltymyksiä ja toiveita festivaalille. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Imatra Big Band Festivalilla heinäkuussa 2010, ja siihen vastasi kaikkiaan 284 konserttikävijää. Tutkimus toteutettiin paperilomakkeella, ja lomake koostui pääosin monivalintakysymyksistä sisältäen yhden avoimen kysymyksen. Kysymykset käsittelivät konserttikävijöiden taustatietoja, syitä festivaalille osallistumiseen, kulutus- ja muuta vapaa-ajanviettokäyttäytymistä sekä suhtautumista festivaalin palvelu- ja musiikkitarjontaan ja myös Imatran palvelutarjontaan. Suurin osa kysymyksistä oli kohdennettu ulkopaikkakuntalaisille konserttikävijöille. Tulokset analysoitiin Pasw Statistics 18.0 -ohjelmalla käyttäen frekvenssejä, kuvailevia tunnuslukuja, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mahdollisuudet taloudellisten vaikutusten syntymiselle ovat hyvät ja niitä voidaan havaita, sillä festivaalilla on vakiintunut kävijäkunta, ja festivaali houkuttelee paljon ulkopaikkakuntalaisia, jotka käyttävät Imatran palvelutarjontaa, eniten ravintola- ja majoituspalveluja. Festivaaliyleisö näki festivaalin myönteisenä koko Imatran kannalta. Festivaalin ja Imatran palvelutarjontaan oltiin melko tyytyväisiä. Silti tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, jonka mukaan joitakin muutoksia palvelutarjonnoissa voitaisiin tehdä, jotta edellytykset taloudellisten vaikutusten syntymiseen paranisivat entisestään. Musiikilliset syyt mainittiin eniten houkuttelevan festivaalille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa musiikilla olevan merkittävä rooli taloudellisten vaikutusten mahdollistamisessa. Myös musiikkitarjontaan oltiin tyytyväisiä, mutta avoimuutta uudistuksille oli silti tutkimuksen perusteella hieman nähtävissä, ja festivaalilta ollaan valmiita vastaanottamaan uusiakin musiikillisia elämyksiä. Konserttikävijöiden musiikilliset mieltymykset olivat moninaisia, mutta eniten valitut musiikin tyylilajit olivat kuitenkin blues, big band -musiikki ja pop- ja rock-musiikki. Mieltymykset vaihtelivat sukupuolittain, ikäryhmittäin ja koulutuksen perusteella. Musiikillisen kehittämisen kohteiksi voitaisiin asettaa country- ja folk-musiikki sekä eksoottiset rytmit, kuten maailmanmusiikki sekä salsa- ja latinalaisamerikkalainen musiikki.