Yleisöt musiikkifestivaalin toiminnassa : Kaustinen Folk Music Festivalin, Kuhmon Kamarimusiikin, Pori Jazzin ja Ruisrockin yleisöt, yleisöjen odotukset ja niihin vastaaminen festivaalijärjestäjien näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia ovat musiikkifestivaalien järjestäjien käsitykset yleisöistä sekä erilaisista yleisön ja osin yhteiskunnankin odotuksista festivaalia kohtaan: millaiseksi festivaalitoimijat yleisön kokevat, miten erilaisia yleisöjä tavoitellaan ja mitä haastatellut festivaalijärjestäjät ajattelevat festivaalinsa tarjoavan. Kulttuurifestivaaleilla on aiemmin sekä Suomessa että kansainvälisesti toteutettu erilaisia yleisötutkimuksia, mutta tapahtumien järjestäjien näkökulmasta yleisökäsityksiä ja niihin liittyviä toimintatapoja on tutkittu vähemmän.

Tutkimus toteutettiin empiirisesti, puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineistoksi valittiin harkinnanvaraisesti neljä haastateltavaa, joista kukin edusti Suomen mittakaavassa suurta ja pitkäikäistä musiikkifestivaalia. Haastateltavat toimivat festivaaliensa johtajan tai ympärivuotisen tuottajan asemassa. Haastattelujen pohjalta ilmeni, että yleisö koetaan ennen kaikkea heterogeenisenä ja erilaisista profiileista koostuvana joukkona ihmisiä. Tämä huomioidaan sekä festivaalien markkinoinnissa että ohjelmistojen ja oheispalveluiden suunnittelussa. Yleisöä ei haluta festivaalijärjestäjien toimesta mielellään määritellä mihinkään yhteen tyypillisen kävijän muottiin sopivaksi, jolloin ohjelmistosuunnittelussa pyritään tarjoamaan festivaalille ominaisten tyylillisten puitteiden sisällä ohjelmaa mahdollisimman monelle. Painopisteeksi 2000-luvun festivaalisuunnittelussa tässä tutkituilla musiikkifestivaaleilla onkin muodostunut erilaisten, sekä pitkäaikaisten että uusien yleisöjen palveleminen. Yleisöltä saatavia esiintyjätoiveita on usein vaikeaa noudattaa sellaisinaan, joten yleisöjen tarpeiden tyydyttämistä lähestytään ennen kaikkea ohjelmiston ja oheispalveluiden monipuolisuuden ja laadukkuuden kautta. Se, mitä tämän tutkielman festivaalit pyrkivät yleisöilleen tarjoamaan ja mitä he myös yleisöjen odottavat eniten haluavan, ovat ainutkertaiset elämykset. Elämyksellisyyteen yhdistettiin sosiaaliset aspektit, ainutlaatuiset musiikilliset esitykset sekä festivaalin palvelut ja fyysiset puitteet.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että aikamme yhteiskunnalle ominainen elämyshakuisuus sekä musiikkikulttuurien pirstoutuminen yhä pienempiin tyylisuuntiin vaikuttaa merkittävästi myös musiikkifestivaalien suunnitteluun ja toteutukseen. Elämyksellisyyden, erilaisten yleisöprofiilien muodostamisen ja ohjelmistosuunnittelun monipuolisuuden merkityksen korostaminen kytkeytyy siis sekä festivaalin yleisömäärien maksimointiin taloudellisten tavoitteiden takia että yleisemmin musiikkifestivaalien rooliin yhteiskunnallista kehityssuuntaa noudattavina kulttuuritoimijoina.